Agricola ja suomalaisuus
[ 9.4.2007 Juhani Oksman ] Kirjoittajan mukaan Mikael Agricolan merkittävin aikaansaannos oli suomalaisuus.
Suomen lippu roikkuu naapurin lipputangossa tuulettomassa ja aurinkoisessa aamussa. Se on vedetty salkoon juhlistamaan tätä päivää. Eilen keskustelimme vaimoni kanssa tämän päivän merkkihenkilöstä, oliko se nyt 1554 vai 1556, kun Mikael Agricola kuoli Kuolemajärven Hatjalahdessa. Nopea haku googlesta kertoikin, että vuosi oli 1557. Olenpa ollut aikamoisen huolimaton nykyhetken seuraaja, kun en tätä 450-v. juhlaa ole noteerannut!!
Kansa- ja vielä oppikoulussakin ollessa kirkkohistoria ja historia menivät melkoiseksi vyyhdeksi. Agricola, Lönroth,Topelius, herännäispapit ja monet muutkin Suomen historian merkkihenkilöt olivat jonkinlainen nippu vaikuttajia, sen kummemmin pohtimatta minkälaisessa ajassa he elivät ja työskentelivät.
Ei tullut sen perusteellisemmin pohdittua heidän aikaansaannoksiaan, vaikka historiasta kovasti tykkäsinkin. Enemmänkin oli helpottunut olo, kun oli ollut Agricolan jälkeen sujuvasanaisempia kirjoittajia ja suomenkielestä sai tänäpäivänä luettaessa selvän tolkun. Minulla ainakin oli vaikeaa ymmärtää Agricolan tekstiä, kun niistä pieniä näytteitä luimme. Vasta aikuisiässä minulle on selvinnyt kuinka laaja-alaisesta henkilöstä loppujen lopuksi olikin kyse! Esimerkiksi hänen valtiomiesosuuttaan ei koulussa 1950-luvulla käsitelty ollenkaan. Todettinpahan vain, että Mikael Agricola oli tulossa Moskovasta, kun hän kuoli Kuolemajärvellä.
Eräs kohta päätoimittajan kirjoituksessa särähti pahasti korvaani. Hän moitiskeli kansallisuusaatetta? Minusta asia on juuri päinvastoin. Mikael Agricolan merkittävin aikaansaannos, suomalaisuus, mikä on kirjakielemme kautta syntynyt on nykyisin muuttunut uhanalaiseksi. Ilman sitä, vaikka se oli alussa enemmänkin intellektuellien liike, ei suomalaisuutta enää olisi. Tämän kansallisuusaatteen selvä jatkumo oli itsenäisyyden saavuttaminen, sen puolustaminen useammankin kerran ja euroopanyhteisöön liittyminen. Suurin uhkakuva suomalaisuudelle on tällä hetkellä globaali kilpailu ja rajoittamaton pääoman valta.
Mikäli tulevat sukupolvet alkavat unohtaa kiitollisuuden velkansa suomalaiselle yhteiskunnalle saamastaan ilmaisesta koulutuksesta ja terveydenhoidosta, niinkuin nyt näyttää, niin terve suomalaisuus ja sen positiiviset arvot kuihtuvat vaikkemme "itsenäisyyttämme" kellekään miehittäjälle menetäkään! Hyvin pärjäävät nuoremme ajattelevat, että tämä kuuluu heille, kun menee hyvin niin se on minun asiani, ei minun tarvitse muista välittää. Kasvavalle heikompiosaisten joukolle on yksi ja sama, kuka ja miten maamme asioita hoidetaan, kun heillä menee joka tapauksessa huonosti! Asia on vielä suhteellisen pieni, mutta tulee kasvamaan jollei maassamme ymmärretä, että kaikilla pitäisi mennä hyvin, ei ainoastaan hyvin pärjäävillä!
Mikael Agricolan viitoittama suomalaisuuden tie on vaarantumassa itsekkyyden ja välinpitämättömyyden takia. Tämä olisi minun mielestäni tärkeä asia juuri tänä vuonna pohtia Agricola-seminaareissa, kun tarkastellaan suomalaisuutta ja sen tulevaisuutta.
Juhani Oksman, Mikkeli