Vuosijuhla politiikan merkeissä
Turun yliopiston 86. vuosijuhlaa vietettiin tällä kertaa - presidentti Tarja Halosen toisen kauden alkamisen aattopäivänä - varsin poliittisissa merkeissä. Turun yliopiston Vuoden Alumniksi valittu presidentin kanslian kansliapäällikkö Jarmo Viinanen otti tervehdyksessään kantaa keskusteluun presidentin ja valtioneuvoston valtasuhteista mahdollisten ulkopolitiikan erimielisyyksien sattuessa.
- Olen itse pitänyt tämänkaltaista spekulointia turhana, koska perustuslakimme edellyttämä yhteistyö ja yhteistoiminta on sujuvaa. Ulkopoliittinen linja on pysynyt vakaana ja ulkopoliittisista kannanotoista on löytynyt poikkeuksetta ja helposti yhteisymmärrys, hän totesi.
Viinanen piti äärimmäisen epätodennäköisenä, että Suomessa syntyisi tilanne, jossa presidentti ja pääministeri olisivat ratkaisevasti eri mieltä ulkopoliittisesta linjasta, varsinkin kun linjalla pitää olla myös eduskunnan tuki. Painotukset ja näkemykset yksityiskohdista voivat Viinasen mukaan toki vaihdella, mutta yhteisymmärryksen löytyminen on kaikkien intressissä.
Vuoden alumniksi valittu Jarmo Viinanen on valmistunut Turun yliopistosta valtiotieteen maisteriksi vuonna 1987 pääaineenaan yleinen valtio-oppi. Opiskeluaikanaan hän toimi kaksi vuotta ylioppilaskunnan pääsihteerinä.
Myös rehtori Keijo Virtasen tervetuliaispuheen aihe oli poliittinen. Hän takasteli valtiovallan ja yliopistojen suhteita sekä viime aikoina esitettyjä yliopistojen yhdistämistavoitteita. - Huolimatta siitä, että valtio on isäntämme, jokaisen yliopiston tulee itse kyetä asettamaan tavoitteensa, painotuksensa ja yhteistyöpyrkimyksensä, hän korosti.
Eduskuntauudistus ilmensi sekä murrosta että jatkuvuutta
Juhlaesitelmän pitänyt tutkimusjohtaja Juhani Mylly tarkasteli puolestaan poliittista jatkuvuutta kansanvallan läpimurron yhteydessä Suomen saadessa kansaneduskunnan tasan sata vuotta sitten.
- Radikaali eduskuntauudistus toteutui keskellä valtakunnallista kriisiä, Mylly arvioi. Tsaarinvalta oli joutunut heikkouden tilaan Japanin-sodan, lakkojen ja vallankumousliikehdinnän vuoksi. Ahdingossan se pyrki pitämään Suomen rauhallisena suostumalla sellaisiinkin myönnytyksiin, jotka keisari oli aiemmin torjunut.
Eduskuntauudistus ei ollut kuitenkaan vain suotuisan suhdanteen ja murrosvaiheen tuote. Siinä ilmeni myös jatkuvuus. Demokratialla oli myös Suomessa oma pitkä historiansa, joka liittyy etenkin kansanvaltaisen ajatustavan tuloon, poliittiseen modernisoitumiseen, yhteiskunnan muutokseen ja äänioikeustaistelun vaihesiin.
Mitalit kolmelle turkulaisvaikuttajalle
Kansleri Eero Vuorio jakoi juhlassa Phoenix Universitatis Turkuensis -kunniamerkit kolmelle yliopiston hyväksi toimineelle henkilölle. Kunniamerkin saivat kansanedustaja Maija Perho (kuvassa kesk.), vuorineuvos Simo Palokangas (vas.) sekä päätoimittaja Ari Valjakka. Kunniamerkki on lyötetty Turun yliopiston ja Turun Suomalaisen Yliopistoseuran aloitteesta yliopiston 80.juhlavuoden kunniaksi. Merkkiä jaettiin ensimmäisen kerran yliopiston vuosijuhlassa vuonna 2003.
Vuosijuhlassa esitti Turun yliopiston henkilöstöyhdistyksen tervehdyksen puheenjohtaja Mats Kommonen. Juhlan musiikkiohjelmasta vastasi Verso-kvartetti. Perinteiseen tapaan juhlaväki siirtyi ohjelman päätyttyä yliopiston päärakennukseen buffet-pöytien ääreen. TN
 |
|
|
|
Kuvat: Mari Mero