Ikääntyvän väestön hammashuolto puhutti kansanedustajia
Länsi-Suomen läänissä hammaslääkärien viroista on täyttämättä 45 prosenttia. Kun tilanne muuallakin maassa on hälyttävän huono ja ikääntyvän väestön osuus vain kasvaa, hammaslääkäripula on jo todellisuutta.
Kuvassa vas. Heli Paasio (sd), Janina Andersson (vihr) ja Sari Essayah (kd). Tilaisuuteen osallistui myös Annika Lapintie (vas).
Aiheesta puhuttiin AMAn kansanedustajatapaamisessa maanantaina 18. syyskuuta. Alumni Medicinae Aboenses eli AMA on Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan opetus- ja tutkimustoimintaa tukeva yhdistys.
Hammaslääkäreitä tarvitaan lisää
Suomessa on kaikkiaan noin 4000 hammaslääkäriä. Hammaslääketieteen laitoksen johtajan, professori Pekka Vallitun mukaan kymmenen vuoden kuluessa 1200 hammaslääkäriä jää Suomessa eläkkeelle. Hammaslääkäreitä jää siis eläkkeelle huomattavasti enemmän kuin samassa ajassa ehtii valmistua.
Suomessa väestön ikärakenne on ongelmallinen. Vielä 1970-luvulla vanhuksilta vedettiin ennaltaehkäisevästi koko purukalusto pois ja tilalle tarjottiin proteesia. Nyt näin ei enää menetellä ja hoidettavien hampaiden määrä on kasvanut räjähdysmäisesti.
Ongelmaan ei ole nopeaa lääkettä, mutta Vallittu tarjosi kuitenkin jotakin helpotusta:
- Yksityissektorin käyttöastetta tulisi nostaa ja kiinnittää huomiota ennaltaehkäisevien suuhygieniapalvelujen saantiin.
Vallitun mielestä tutkimuksen avulla tulisi kehittää kustannuksiltaan tehokkaita ennaltaehkäisy- ja hoitomenetelmiä ja lisätä hammaslääkärien koulutusta.
EVO-rahoitus on jäänyt jälkeen
Professori Risto-Pekka Happonen puuttui puheenvuorossaan EVO-rahoituksen eli erityisvaltionosuusrahoituksen vajeeseen, joka on Turun yliopiston hammaslääketieteen koulutuksen rahoituksen osalta 270 000 euroa. Opetusministeriön perusrahoitukseen vaikuttaa valmistuvien määrä. Koska Turun yliopistossa hammaslääkärien koulutus alkoi tauon jälkeen uudelleen vasta pari vuotta sitten, valmistuneita voidaan odottaa vasta vuosien kuluttua ja tämä ylimenovaihekin täytyisi rahoittaa.
Happonen kertoi EVO-tutkimusrahoituksen jakoperusteiden uudistamista pohtineen työryhmän raportista. Työryhmä ehdottaa sosiaali- ja terveysministeriön alaisuuteen valtakunnallista terveystieteellistä tutkimuksen neuvottelukuntaa.
Geriatrista tietämystä ja yliopistollista opettajankoulutusta
Professori Sirkka-Liisa Kivelä puhui vanhusten hoidon kehittämisestä ja professori Helena Leino-Kilpi terveysalan opettajakoulutuksesta. Kivelä jätti keväällä sosiaali- ja terveysministeriölle raportin geriatrisen hoidon ja vanhustyön kehittämisestä. Hän esitti siinä muun muassa selkeää lisäystä geriatrian opintoihin. Lääkehaittojen ehkäisyä varten lääkärit tarvitsisivat kliinisen farmakologian täydennyskoulutusta.
Professori Leino-Kilven mukaan terveysalan opettajakoulutus olisi tärkeää säilyttää yliopistollisena koulutuksena, sillä nykyinen koulutus on tehokasta ja siitä valmistuvat viedään käsistä. Yliopistokoulutuksen saaneilla opettajilla on koulutuksessaan tieteellinen perusta ja valmius tutkimuksen tekoon.
Dekaani Jouko Suonpää toi esille, että Turun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta ottaa vuosittain sisään eniten opiskelijoita eli 150 opiskelijaa. Dekaani jakoi tilaisuuden aluksi AMAn väitöskirjapalkinnot, joiden saajat valittiin viime vuonna valmistuneiden tohtorien joukosta. Kunniamaininnan saivat Markus Juonala, Jori Ruuskanen, Tomi Pakarinen, Susanna Roine, Marina Merne, Jussi Hirvonen ja Teemu Junttila.
Tapaaminen oli kymmenes AMAn järjestämä tilaisuus kansanedustajille. Paikalla tiedekunnan kuulumisia kuuntelemassa olivat Heli Paasio (sd), Janina Andersson (vihr), Sari Essayah (kd) ja Annika Lapintie (vas). Keskustelu oli vilkasta.