Hammaslääkärikoulutus ja aivovammatutkimus esillä kansanedustajatapaamisessa
Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan alumniyhdistys AMA järjesti maanantaina 1.10. jo perinteeksi muodostuneen tapaamistilaisuuden varsinais-suomalaisten kansanedustajien kanssa Mauno Koivisto –keskuksessa Turun BioCityssä.
Turkuun suunnitteilla oleva aivovammojen tutkimus- ja opetuskeskus sekä uhkaavan hammaslääkäripulan torjuminen nousivat tilaisuudessa keskeisiksi teemoiksi.
Aivovammojen tutkimus- ja opetuskeskus Turkuun
Dosentti Olli Tenovuo kertoi tilaisuudesssa Turussa käynnistetystä hankkeesta aivovammojen tutkimus- ja opetuskeskuksen perustamiseksi. Tenovuo totesi, että aivovammoja voidaan pitää laiminlyödyimpänä kansansairautenamme, sillä vuosittain maassamme tapahtuu noin 35 000 lääkärikontaktiin johtavaa aivovammaa, noin 1150 ihmistä kuolee aivovammaan ja noin 10 000:lle jää pysyviä oireita. Yli puolet vammautumisista sattuu alle 35-vuotiaille ja maassamme on arviolta 100 000 – 250 000 henkilöä joilla on pysyvä aivovamman jälkioireisto.
Aivovammakuolleisuus Suomessa on kaksinkertainen kaikkiin muihin Pohjoismaihin verrattuna. Vuotuiset kustannukset aivovammoista ovat yli miljardi euroa. Kuitenkin tietämys ja aktiivinen tutkimus aivovammoista ovat hyvin vähäistä. Selvitysten mukaan noin kolmannes aivovammoista jää aluksi jopa kokonaan toteamatta, ja saattaa kulua vuosia ennen kuin henkilön selviytymisvaikeuksien syyksi todetaan aivovamma.
Turussa on tehty pitkään aktiivista aivovammojen tutkimustyötä, ja nyt käynnistyneellä hankkeella pyritään Tenovuon mukaan saamaan aikaan kansainvälisen tason keskus, joka panostaa laadukkaan hoidon lisäksi laajasti myös kliiniseen tutkimukseen ja alan koulutukseen. Toiminnan perimmäisenä tavoitteena on tapaturmaisista aivovammoista aiheutuvan kuolleisuuden ja pysyvän vammaisuuden väheneminen niin alueellisesti kuin valtakunnallisesti. Tenovuon alustus herätti aiheesta vilkkaan keskustelun ja hanke jäi varmasti kansanedustajien mieleen.
Hammaslääkärikoulutusta ei voida lisätä ilman resursseja
Professori Risto-Pekka Happonen kertoi faktoja uhkaamassa olevasta hammaslääkärivajeesta. Opetusministerion pyynnöstä laatimassaan selvityksessä Happonen ehdottaa hammaslääketieteen yliopistokoulutuksen vuotuisten aloituspaikkojen nostamista nykyisestä noin sadasta 160:een jo vuoden 2008 opiskelijavalintojen yhteydessä. Happonen totesi esityksen olevan pikemmin liian varovainen kuin rohkea, mutta arveli sen kuitenkin olevan realistinen.
Happosen mukaan tilanne on vaikein Länsi-Suomen ja Itä-Suomen lääneissä. Lisäksi hammaslääkäreiden eläköityminen pahentaa tilannetta niin, että vaikka koulutusta lisättäisiin heti, ovat seuraavat 10-15 vuotta suun terveydenhuollossa vaikeita.
Happonen totesi, että yliopistoissa on halu ja valmius alan koulutuksen lisäämiseen, mutta sen toteutuminen edellyttää hammaslääkärikoulutuksen rahoituksen tuntuvaa ja nopeata lisäämistä. Turun yliopiston hammaslääketieteen laitoksen johtaja professori Pekka Vallittu toi tilaisuudessa esille tilanteen erityisen hankaluuden Turussa, jossa hammaslääkärien peruskoulutuksen uudellen aloittamiseen vuosiksi 2003 – 2007 myönnetty hankerahoitus on päättymässä. Jos ei hankkeelle saada jatkorahoitusta, se merkitsee useiden opettajavakanssien rahoituksen päättymistä ensi vuoden alussa. Yhtälö on mahdoton, kun samaan aikaan pitäisi tulevan syksyn aloituspaikkoja nostaa 40:een.
Vaje perusvoimavaroissa
Lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Tapani Rönnemaa esitteli tilaisuudessa tiedekunnan ajankohtaisia kuulumisia ja varadekaani Olli Lassila kansainvälisyyttä tiedekunnan toiminnassa. Rönnemaa toi huolensa yliopistojen perusvoimavarojen riittävyydestä. Hän totesi, että sekä lääkärikoulutuksessa että hammaslääkärikoulutuksessa on nykyisten aloituspaikkamäärien mukaisen koulutuksen rahoituksessa puolen miljoonan euron vaje. Riittämättömät perusvoimavarat uhkaavat heikentää opetuksen laatua. Rönnemaa esittikin kansanedustajille vakavan toiveen valtion budjettiesityksen korjaamisesta eduskuntakäsittelyssä.
Dekaani Rönnemaa julkisti myös tiedekunnan palkitsemat vuonna 2006 valmistuneiden väitöskirjojen tekijät. Palkituiksi tulivat Kalle-Pekka Nera, Suvi-Katri Leivonen, Hanna-Mari Välimaa, Riikka Lautamäki ja Arto Pullianen.
TN