Affekti, ihmisiä liikuttava tekijä
Affektit, soinnit ja kulttuuriteoria -seminaarissa kartoitettiin affektin käsitteen eri ulottuvuuksia ja sen soveltamista erityisesti musiikkien tutkimukseen. Seminaarin järjestivät Mediatutkimus ja Eetos-yhdistys. Puheenvuoroissa pohdittiin muun muassa affektien ja tunteiden suhdetta, affektiivisia ruumiillisuus- ja musiikkikäsityksiä sekä mediateknologioiden affektiivisuutta.
Affekti on laajempi käsite kuin pelkkä emootio, sillä siihen sisältyy ihmisen arkielämän toimintakyky ja siihen vaikuttavat tekijät. Affektin käsite on noussut viime vuosina keskeiseksi kulttuurin- ja taiteentutkimuksen ja kriittisen teorian keskustelunaiheeksi. On puhuttu jopa affektiivisesta käänteestä, joka sekä suhteellistaa lingvistisen käänteen asemaa että korostaa myös ruumiillisuuden ja materiaalisuuden tärkeyttä kulttuurianalyysissä.
Emootioiden ja yleensäkin affektien vaikutus on lisääntynyt yhteiskunnassa.
- Esimerkiksi Prinsessa Dianan kuoleman aiheuttama massasuru ja tosi-tv -buumin tunteiden vyöry ilmentävät sitä, että vaikka affektit eivät sinällään ole yhteiskunnassa lisääntyneet, on niiden rooli korostunut, selitti uskontotieteen lehtori Teemu Taira.
- Affekti ja ideologia voivat olla ristiriidassa. Esimerkiksi Ronald Reaganin puheet olivat usein sisällöllisesti ristiriitaisia, mutta ne tehosivat affektiivisella tasolla ihmisiin.
Keskustelussa tuli esiin näkemys, että affektiivisin keinoin voidaan myös välittää ideologioita. Affekteja ei voi luokitella hyviin ja pahoihin, mutta affektiivisin keinoin voidaan luoda ympäristö, jossa tietyn ideologian leviäminen mahdollistuu. Esimerkkinä tästä mainittiin 1980-luvun tv-sarja Miami Vice, jota katsottiin todennäköisesti korean ulkokuoren tähden, mutta joka ei kuitenkaan ollut ideologisesti neutraali.
Seminaarissa kuultiin lisäksi mm. Jukka Sarjalaa, Janne Vanhasta ja Susanna Välimäkeä.
LH