Agricola-vuoden huipentuma lähestyy
Huhtikuun 9. päivänä tulee kuluneeksi 450 vuotta suomen kirjakielen isän Mikael Agricolan kuolemasta. Juhlavuoden valtakunnallisia päätapahtumia vietetään 2. pääsiäispäivänä Turussa.
Päivän ohjelmassa on mm. Agricolan ajan messu Turun tuomiokirkossa sekä draamallinen ja sävähdyttävä pääjuhla Turun konserttitalossa. Tuomiokirkossa vihitään myös käyttään Agricolalle omistettu kappeli.
Agricolan juhlavuosi ja 9. – 15.4. vietettävä juhlaviikko näkyvät monin tavoin Suomessa ja ulkomailla. Agricolan synnyinpitäjässä Pernajassa juhlitaan Mikaelin muistoa ja jo 50. kerran jaettavaa Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton Agricola-palkintoa 10.4. Valtakunnallinen juhlaseminaari järjestetään Kansallisarkistossa 13.4.
Agricolan juhlavuoden valtuuskunta järjesti 30.3. Turun Vanhalla Raatihuoneella tiedotustilaisuuden, jossa valtuuskunnan puheenjohtaja, rehtori Keijo Virtanen ja pääsihteeri Ossi Tuusvuori kertoivat juhlavuoden tapahtumista.
Keijo Virtanen kertoi, että Turun yliopisto on ollut keskeisesti mukana juhlavuoden valmistelussa ja omana panoksenaan tuottanut mm. Agricolan tuotantoa esittelevän näyttelyn, joka avataan 10. 4. Turun yliopiston kirjastossa. Pääjuhlan yhteydessä julkistetaan myös Kirja-Auroran uusi kirja, Agricolan yrtit, jossa professori Kaisa Häkkinen ja dosentti Terttu Lempiäinen valottavat tutkimustensa pohjalta Agricolan Rucouskirian kalenteriosaston monipuolista sisältöä sekä Agricolan kirjassa esittelemiä terveyttä tuovia yrttejä.
Agricola-mitaleita ja Agricola-leivoksia
Tiedotustilaisuudessa esiteltiin myös Suomen Mitalitaiteen Killan yhdessä juhlavuoden valtuuskunnan kanssa järjestämän juhlavuoden mitalikilpailun voittaja. Kilpailun voitti kuvanveistäjä Pirkko Viitasalo ehdotuksellaan mikael@suomi.fi. Kilpailuun jätetyt ehdotukset ovat näytteillä Turun Vanhan Raatihuoneen galleriasssa huhtikuun 22. päivään asti.
Tilaisuudessa esiteltiin ja tarjoiltiin maistiaisia Agricola-juhlavuoden tuotteista, kuten Agricola-viinistä, -silakoista ja –leivoksista.
Agricolan juhlavuoden teemana on oma kieli, oma mieli. Tunnuksella halutaan ilmaista paitsi oman kielen myös oman kulttuurin ja kansallisen identiteetin merkitystä nykyajan Suomessa, Euroopassa ja maailmassa.
TN