Tutkijat aivosolujen degeneraatioon johtavien tekijöiden jäljillä
A. I. Virtanen Instituutissa Kuopiossa toimiva akatemiatutkija Michael Courtneyn tutkimusryhmä on kuvannut molekyylitasolla uuden hermosolujen viestintäreitin, joka johtaa hermosolujen kuolemaan. Hermosolujen kuolemalla puolestaan on tärkeä rooli neurologisissa aivojen rappeumasairauksissa, kuten Alzheimerin taudissa, sekä mm. epilepsiassa ja aivohalvauksessa.
Tutkimus on tehty yhteistyössä Turun Biotekniikan keskuksessa toimivan dosentti Eleanor Coffeyn tutkimusryhmän kanssa, ja se on osa pitkään jatkunutta menestyksekästä yhteistyötä näiden tutkimusryhmien välillä. Tutkimustulokset on julkaistu arvostetun Nature Neuroscience -julkaisusarjan uusimassa numerossa.
Monissa neurologisissa sairauksissa ja sairaskohtauksissa hermosolut aktivoituvat epätavallisen voimakkaasti, mikä johtaa niiden ohjelmoituun kuolemaan eli apoptoosiin. Rho-proteiinin, joka on jo pitkään liitetty syövän syntyyn, on nyt julkaistussa tutkimuksessa havaittu olevan tärkeässä roolissa myös hermosolujen tuhoutumisessa. Tutkimustulos tarjoaa mahdollisen lääkekehityskohteen vakavien neurologisten sairauksien hoitoon tulevaisuudessa.
Tehty tutkimus osoittaa uuden hermosolujen tuhoutumiseen osallistuvan tekijän. On odotettavissa, että tulevaisuudessa löytyy lisää tähän prosessiin osallistuvia tekijöitä, jotka ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Näiden tekijöiden selvittämisestä on hyötyä neurologisten sairauksien uusiin hoitomuotoihin ja oireiden lievittämiseen tähtäävässä tutkimuksessa.
Tutkijat toivovat, että tutkimustulosta voidaan hyödyntää suunniteltaessa kohteita hermosolujen kuolemalta suojaaville lääkeaineille. Uusien lääkekehityskohteiden löytäminen on merkittävää myös kansantaloudellisesti, koska näiden sairauksien hoito aiheuttaa paljon kustannuksia niin Suomessa kuin kansainvälisestikin.
Biokeskusten välinen yhteistyö vauhdittaa tutkimusta
Nyt julkaistu tutkimus on erinomainen esimerkki kansallisella tasolla tehtävästä Biokeskusten välisestä yhteistyöstä (Biokeskus Suomi), sekä kansainvälisestä verkostumisesta. Tutkimus on rahoitettu pääasiassa Suomen Akatemian ja EU:n tuella. Tutkimusryhmät ovat mukana EU:n 6. puiteohjelman "STRESSPROTECT" konsortiossa, jonka tarkoituksena on kehittää uusia hermosoluja suojaavia lääkeaineita neurologisiin sairauksiin.