Tulevat tutkijat testasivat retorisia taitojaan
- Tämän tapahtuman tarkoituksena oli harjoitella myös toiseksi tärkeintä taitoa eli tutkimustulosten esittelyä. Tärkeimmät eli tutkimuksen tulokset eivät riitä, mikäli niitä ei osata jakaa muille tutkijoille, totesi Turun yliopiston biokemian ja elintarvikekemian laitoksen Nuoret tutkijat -seminaarin päätöspuheessaan professori Jyrki Heino.
– Ihmisen veressä on merkkiaineita eli proteiineja, jotka kuvastavat henkilön terveyden tilaa. Proteiinien viitearvojen muutos kertoo sairauksista. Näiden muutosten avulla voidaan seurata myös taudin kulkua. Joidenkin proteiinien määrä on niin vähäinen, että niitä on vaikea havaita, kertoo biokemian koulutusohjelmassa biotekniikkaa pääaineenaan opiskelija Elli Oksanen. Hän tekee erikoistyötänsä Ruotsissa Uppsalan yliopistossa. Oksasen tutkimuskohteena on tutkimusmenetelmä, jota voidaan käyttää sairauksien diagnosoimiseksi. Hän on mukana projektissa, jonka tavoitteena on löytää herkkä menetelmä, jolla näitä proteiineja voidaan määrittää. Mitä herkempiä menetelmät ovat, sitä aiemmassa vaiheessa sairaus voidaan havaita ja sitä tehokkaampi hoito on mahdollinen.
– Menetelmässä hyödynnetään luonnon omia mekanismeja käyttämällä vasta-aineita, joiden avulla proteiinit tunnistetaan. Vasta-aineiden avulla proteiiniin liitetään leima, josta saatava signaali kertoo proteiinin läsnäolosta näytteessä. Signaalin voimakkuus suhteutetaan tutkittavan proteiinin määrään. Oksanen tutki omassa työssään sydänvauriomerkkiaineita eli troponiiniproteiineja, joita tällä hetkellä pidetään tärkeimpinä merkkiaineina sydänkohtauksien havaitsemiseksi niiden sydänspesifisyyden vuoksi.
– Normaalisti näitä troponiinimerkkiaineita ei ole veressä lainkaan tai niitä on niin vähän, ettei tämänhetkisillä menetelmillä niitä voida havaita. Sydänkohtauksissakin niitä voi vapautua niin pieniä määriä, että lievät sydänkohtaukset saattavat jäädä havaitsematta, mikä voi johtaa sydänkohtauksen uusiutumiseen vakavampana. Tämän vuoksi on tärkeää kehittää menetelmä, jonka avulla myös hyvin vähäiset proteiinimäärät voidaan havaita. – Aihe on mielenkiintoinen, koska useiden proteiinien havaitsemiseksi ei vielä ole riittävän herkkiä menetelmiä ja projektin tuloksia voidaan suoraan hyödyntää terveydenhuollossa. Lisäksi menetelmää soveltuu käytettäväksi tutkimusvälineenä myös muussa tutkimuksessa.
Heroiiniriippuvuus on yhä suurelta osin mysteeri
Niin ikään biokemian koulutusohjelmassa opiskeleva Kati Saarelainen tekee erikoistyönsä Tukholmassa, Karoliinisen sairaalan psykiatrisella osastolla. Biokemiaa pääaineena lukevan Saarelaisen tutkimusaiheena on, miten heroiinin pitkäaikainen käyttö vaikuttaa luonnollisten opioidien ilmenemiseen sekä niiden vaikutuksia välittävien reseptorien toimintaan. Saarelainen tutkii post-mortem humaaniaivoja. Huume aiheuttaa nopeasti voimakkaan riippuvuuden, mutta sen aikaansaava molekyylitason mekanismi on yhä suurelta osin epäselvä.
- Tutkimuskohde on todella haasteellinen. Aivoissa useat eri signaalinvälitysjärjestelmät toimivat yhteistyössä, joten heroiini vaikuttaa hyvin laaja-alaisesti, Saarelainen kertoo.
Aivojen alkuperä saattaa monen maallikon mielestä kuulostaa hurjalta.
- Eläinmallit toimivat apuna ja antavat hyödyllisiä viitteitä, mutta ihminen on kuitenkin eläintä paljon monimutkaisempi olio.
"Tulosten esitys yllättävän vaikea asia"
Molemmat nuoret tutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että järjestetty tapahtuma on hyvä pehmeä lasku tulevaisuuden mahdollisille esiintymisille.
- Lisäksi tapahtuma on siitä hyvä, että myös nuoremmat opiskelijat voivat tulla katsomaan ja tutustumaan, mistä voivat oman erikoistyönsä tehdä. Lisäksi omia töitään esittelevät näkevät, mitä muita erikoistumismahdollisuuksia on.
Samaa mieltä nuorten tutkijoiden kanssa on päätöspuheen pitänyt professori Jyrki Heino, jonka mukaan tähän asti opiskelijat ovat voineet vihjata ohjaajille, mitä he hakevat takaa. Erikoistyön tekeminen on kuitenkin hänen mukaansa jo pienen mittakaavan asiantuntijuutta, jolloin pitää pystyä selittämään tarkemmin tutkimuksen menetelmiä ja tuloksia.
- Tietysti kollegoille selittämistä vaativampaa on sitten raportoida tuloksia vielä suurelle yleisölle. Tämä tilanne oli kuitenkin hyvä harjoitustilanne, sillä tämä on ollut oikea tieteellinen kokous, ei pelkästään koulutustilaisuus, Heino lisäsi.
Piia Lavila
Kati Saarelainen esittelee (vas.) Elli Oksaselle seminaarin yhteydessä Arcanumin aulassa esillä ollutta posteriaan.