Professori Marju Lauristinin luentokurssi kerännyt runsaasti yleisöä
Tunnettu virolainen vaikuttaja ja viestinnän tutkija pitää maan tietoyhteiskuntakehitystä nopeana.
Turun yliopistossa on päättymässä luentokurssi Viron muuttuvasta yhteiskunnasta ja mediasta. Kurssin ovat järjestäneet yhteistyössä Baltic Sea Region Studies –ohjelma, Viron kieli ja kulttuuri sekä mediatutkimuksen oppiaine. Sitä vetää pääluennoitsijana Tarton yliopiston viestinnän professori Marju Lauristin. Toisena asiantuntijana toimii professori Peeter Vihalemm samasta yliopistosta.
Luennot ovat olleet suosittuja ja kurssi on kerännyt yli 30 osallistujaa. Ainakin yleistä historiaa opiskelevaan Minna Uusivirtaan Lauristinin ja Vihalemmin ensikäden tieto on tehnyt vaikutuksen.
- Arvostan suuresti sitä, että luennoitsijat tunsivat aiheen kuin omat taskunsa ja osasivat vastata kaikkiin kysymyksiin. Samalla vertailu muiden Baltian maiden ja entisten IVY-maiden kesken osoitti, kuinka suuria eroavaisuuksia alueella on ja toisaalta sen, kuinka vähän asiasta tiesin entuudestaan, vaikka olen BSRS-kursseja ennenkin käynyt. Myös luento mediasta ja sen muutoksista Virossa oli kiintoisa, koska kyseessä olivat osittain päivänpolttavat aiheet ja nyt tiedän taas hieman enemmän asioiden taustoja esimerkiksi Turun Sanomia lukiessani.
- Saimme Lauristinilta tietoja muun muassa siitä, minkälaisia Viron johtavat poliitikot ovat luonteeltaan, mitä juuri muualla tuskin olisi tullut esiin. Yhtenä plussana oli myös se, että kurssiin liittyvän esseen sai tehdä joko suomeksi, viroksi, englanniksi tai venäjäksi - näin montaa vaihtoehtoa ei juuri koskaan anneta, Uusivirta kehuu juuri ennen kurssin viimeistä luentoa.
Pitkän linjan journalisti ja laulavan vallankumouksen keskeinen johtohahmo Marju Lauristin on Viron tärkeimpiä vaikuttajia ja kansainvälisesti tunnustettu akateemikko. Huolimatta siirtymisestään emeritukseksi viime vuoden puolella hän aikoo jatkaa työtään Tartossa vielä kolme seuraavaakin vuotta, "rehtorin armosta", kuten itse sanoo. Lauristin on ollut kahdesti Viron parlamentin jäsen ja toimi myös sosiaaliministerinä vuosina 1992- 1994. Julkaisuissaan hän on käsitellyt etenkin virolaisen yhteiskunnan rakenteiden ja median muutosta.
Tietoyhteiskunta etenee harppauksin
- Viron media-ala on viime vuosien aikana alkanut yhä paremmin tuottaa ja koko yhteiskunta elää tällä hetkellä taloudellisen kasvun aikaa, Peeter Vihalemm kertoo. Lehtimarkkinoita hallitsee kaksi suurta konsernia, joiden välinen kilpailu on kuitenkin rauhoittunut niiden päästyä sopuun markkinajaosta. Suurimmat päivälehdet ovat Postimees ja Eesti Päevaleht. Lehtien lukeminen on Vihalemmin ja Lauristinin mukaan kasvussa, vaikka niitä selaillaan yhä epäsäännöllisemmin.
Television puolella tilanne muistuttaa pitkälti Suomea nyt kun maan yleisradio luopui mainosoikeuksistaan kaupallisten kanavien suurempia lisenssimaksuja vastaan.
- Julkinen televisio on kehittynyt laadullisesti hyvin, Lauristin toteaa. Se on kyselyjen mukaan jopa Viron luotettavin julkinen instituutio.
Muutenkin virolainen tietoyhteiskunta etenee Lauristinin mukaan aimo harppauksin. Tiukka julkisuuslaki määrää esimerkiksi lakiesitykset ja valtion kustantamat tutkimustulokset julkaistaviksi internetissä. Viime paikallisvaaleissa Virossa kokeiltiin myös sähköistä äänestämistä.
- Internetistä on tullut Virossa jokapäiväinen väline, Lauristin summaa.
Tytöt ahkeria opiskelijoita, pojat kiinnostavia
Lauristin ja Vihalemm kävivät helmikuun alussa tutustumassa mediatutkimuksen tiloihin Variassa ja suunnittelivat samalla oppiaineen henkilökunnan kanssa mahdollisia yhteistyöprojekteja. Virolainen yliopistojärjestelmä poikkeaa suomalaisesta monella tavalla, mutta silti toivomuksena olisi esimerkiksi opiskelijavaihdon lisääminen.
Tarton yliopisto on Virossa ainoa, jossa on mahdollista suorittaa maisteritason opintoja viestinnän alalla. Tallinnasta valmistuu kandidaatteja. Etenkin opiskelijavalinta tuntuu suomalaisittain haastavalta. Sisäänpääsyyn Tartossa vaikuttavat akateemista valmiutta mittaava testi, lukion todistus ja erillinen haastattelu. Jokainen hakija haastatellaan 7 henkilökunnan jäsenen voimin. Niin tehdään siksi, etteivät kaikki opiskelijat tulisi ainoastaan muutamasta eliittilukiosta. Lauristinin mukaan haastattelu pitää sisään otettujen ryhmän heterogeenisenä.
- Tytöt ovat ahkerampia opiskelijoita ja pojat laiskempia, mutta ehkä kiinnostavampia ajattelijoita, hän karrikoi.
Omat käännökset kehittävät viestinnän tutkimusta
Lehtiopin ja viestinnän laitokselle valtio maksaa vain 22:n parhaat pisteet saaneen opinnot. Loput kokeen läpäisseet, eli valtaosa, saavat maksullisen paikan. Puolet opiskelijoista käy kurssinsa avoimen yliopiston kautta, jolloin opetusta on perjantaista sunnuntaihin, kymmenen tuntia päivässä. Viikonloppuopetuksesta laitos saa tärkeitä tuloja, sillä suuren osan kuluistaan sen täytyy kattaa itse.
Viestinnän tutkimusta haittaa myös käännettyjen oppikirjojen vähäisyys. Lauristinin mukaan oppiaine onkin tehnyt käännöstöitä omin varoin, mikä on tuonut nostetta koko Viron mediatutkimukselle. Työ vaatii myös monien uusien vironkielisten käsitteiden keksimistä.
- Kun luin erästä Habermasin teosta viroksi, minulla oli yhdessä kädessä saksankielinen ja toisessa englanninkielinen originaali ja keskellä vironkielinen kirja, jota vasta sitten ymmärsin täysin, Lauristin kertoo. Amerikkalaiset journalismin teorian teokset puolestaan muistuttavat Vihalemmin ja Lauristinin mielestä lähinnä Neuvostoliiton virallista ideologiaa.