Multippeliskleroosin hoito ja tutkimus kehittyvät nopeasti
Multippeliskleroosi (MS) on autoimmuunitauti, jossa jostain syystä immuunijärjestelmä kohdistaa hyökkäyksensä hermostokudoksiin. Sairaudelle ei ole löydetty vielä yksittäistä syytä, mutta sairastuneilla henkilöillä on yleensä geneettinen alttius taudille. Nopeasti edenneen tutkimuksen ja lääkekehittelyn ansiosta taudin kulkuun vaikuttavia lääkkeitä on löydetty ja myös sen etenemistä ymmärretään yhä paremmin. Lisäksi uudet kuvantamistekniikat tulevat mahdollistamaan MS-taudin yhä varhaisemman havaitsemisen.
MS on nuorten aikuisten, erityisesti naisten, etenevä ja yleensä invalidisoiva tulehdustauti keskushermostossa, joka ilmenee yleensä noin 30 vuoden iässä. Geneettinen alttius yhdistyneenä usein virusinfektioon laukaisee immunologisen tapahtumaketjun, joka johtaa kliinisen sairauden puhkeamiseen. Sairauden edetessä potilaalle ilmaantuu muisti- ja ajattelumuutoksia sekä liikunnallista invaliditeettia. Uusilla aivojen kuvantamistekniikoilla on kyetty selvittämään muun muassa se, että MS-tauti ei ole pelkästään aivojen valkoisten aineiden tauti, vaan kohdistuu myös harmaisiin aineisiin.
− Tauti saattaa kestää kymmeniä vuosia ja johtaa 10–15 vuoden aikana yleensä invaliditeetiksi. Elinajan pituuteen se ei olennaisesti vaikuta, mutta elämän laatuun kylläkin, kertoo Tampereen yliopiston neurologian professori, lääketieteen tohtori Irina Elovaara MS-symposiumissa.
Tutkimusta tehdään potilaiden hyväksi
− Uudet hoidot hillitsevät merkittävästi tulehdusta ja parantavat hermosolujen uusiutumiskapasiteettia. Ne auttavat erityisesti aaltomaisesti etenevässä tautityypissä, ei niinkään progressiivisessa tautimuodossa. MS-taudille ei ole parantavaa hoitoa, eikä sitä kyetä ennaltaehkäisemään. Nykyään voidaan kuitenkin keskeisesti hillitä tautia, pitää se niin sanotusti uinuvassa tilassa. Tällä tavalla siirretään taudin edistymistä ja ylläpidetään potilaan toimintakykyä.
Tehokkaan hoidon edellytyksenä on lisäinformaation saaminen taudin taustalla olevista mekanismeista, lääke-ehdokkaiden vaikutustavoista ja haitallisista sivuvaikutuksista. MS-tautia tutkitaan Suomessa kliinisesti yliopistosairaaloissa ja myös tieteellinen tutkimus on keskeisessä asemassa. Hoidot, kuten beetainterferoni ja glatirameeri, ovat suhteellisen kalliita ja ne aiheuttavat monia sivuvaikutuksia.
Yleisiä haittavaikutuksia ovat esimerkiksi ihoärsytykset, uupumuksen ja ahdistuksen tunteet, mielialanmuutokset, päänsärky ja unihäiriöt. Lisätutkimuksilla haetaan keinoja sivuvaikutusten hallitsemiseksi. Nämä tutkimukset tuottavat tulevaisuudessa tehokkaita ja hallittavissa olevia MS-taudin hoitoja.
− Nykyään tehdään jo kokeellisia kantasolututkimuksia, jotka mahdollistavat immuunijärjestelmän uusiutumisen sekä puhutaan myös geeniterapiasta. Kymmenen vuoden kulutta ollaan jo hyvin erilaisessa tilanteessa, koska kehitys on niin huikeata.
Suomi keskeisessä asemassa
− Suomessa MS-potilaita on noin 6 000. Tietyillä alueilla, esimerkiksi Seinäjoen suunnalla, on hyvin korkeita MS-taudin esiintyvyyden määriä, jopa kansainvälisesti mitattuna. Kun 30 tapausta 100 000 ihmistä kohti on jo paljon, niin Suomessa esiintyvyys on keskimäärin 100 / 100 000 luokkaa, ja joillakin alueilla vastaavat luvut ovat siis jopa 300 / 100 000. Eli siis maailman korkeimpia esiintyvyyslukuja, Elovaara painottaa.
Vaikuttavia tekijöitä ovat tutkimusten mukaan perintötekijät ja Suomen tapauksessa myös ympäristötekijät. Suomessa auringonvaloa on paljon vähemmän kuin monessa muussa Euroopan maassa, joten suomalaiset saavat liian vähän D-vitamiinia. Tämän puute taas voi vaikuttaa immuunijärjestelmään.
− Suomessa MS-taudin tutkimus on erittäin tärkeää. Esimerkiksi Turussa ja Tampereella tehdään immunologista tutkimusta ja geeni- sekä kuvantamistutkimusta. On kannattavaa tehdä kansallista yhteistyötä ja verkottua, koska tutkimuksiin tarvitaan suuret määrät potilaita. Keskeistä on myös rahoituksen hankkiminen niin kotimaasta kuin ulkomailta. Lääketeollisuus ja -firmat, Suomen Akatemia, Tekes ja erilaiset tieteelliset säätiöt tukevat lääkekehittelyä ja tutkimusta huomattavilla summilla.
Turussa vietetään 26.−27.5. Suomen Neurologisen yhdistyksen, Immunologisen yhdistyksen ja Suomen MS-liiton yhteisesti järjestämää MS-symposiumia, jossa käydään läpi uusin tieto tämän taudin sairausmekanismeista ja niihin tehoavista hoitotavoista sekä kokeellisessa tautimallissa että kliinisillä potilailla.
Mari Pöyhtäri