Mauno Koiviston väitöksestä 50 vuotta
Kun tuleva presidentti Mauno Koivisto väitteli Turun yliopistossa 13.10.1956 sosiologian alalla, tieteenala kuului humanistiseen tiedekuntaan. Väitöksen aiheena olivat sosiaaliset suhteet Turun satamassa. Tuolloin oli sosiologiassa vallalla historiaa painottava lähestymistapa, mutta ns. aikalaistutkimus oli tekemässä tuloaan.
- Minullekin sanottiin, että väitöstutkimukseeni pitäisi liittää vähän ajatuksia siitä, miten sosiaalisia suhteita Turun satamassa pitäisi jatkossa kehittää, Koivisto muisteli väitöksen 50-vuotismuistoksi järjestetyssä juhlaseminaarissa Turun yliopistossa perjantaina.
Valkoisen miehen taakka
Tutkimuspäällikkö Pekka Sutelan seminaarissa pitämä luento oli otsikoitu Rudyard Kiplingin kuuluisan runon mukaan "Valkoisen miehen taakka". Sutela vertasi tätä "hyvää tarkoittavan britti-imperialismin" kuvausta mm. tilanteeseen, jossa läntinen maailma hieman neuvottomana yritti 1990-luvulle tultaessa tukea taloudellisesti romahtanutta Neuvostoliittoa.
Sutela arvioi presidentti Mauno Koiviston toimintaa ja käsityksiä tässä yhteydessä todeten hänen olleen asiassa jo varhain aktiivinen. Jo tammikuun alussa 1990 Koivisto oli todennut, että lännen tulisi varautua "antamaan apua enemmän ja nopeammin kuin oli pyydetty". Vaikka avun käytännön merkitystä Neuvostoliitolle ei Koiviston mielestä pitänytkään liioitella, hän painotti, että "olisi tärkeätä tulevien päivien varalle osoittaa hyvää tahtoa ja valmiutta konkreettisiin toimiin, ennen kuin toiveet paremmasta huomisesta hiipuvat pois." Samalla Koivisto kuitenkin korosti, että aloitteen piti tulla avun kohteelta, eikä uudistusohjelmia voinut kirjoittaa ulkoa käsin. Halu avustamisvalmiuden osoittamiseen ei saanut merkitä "valkoisen miehen taakan" omaksumista.
Jeltsin häiriköi
Kommenttipuheenvuorossaan presidentti Koivisto kertasi Neuvostoliiton romahdukseen johtanutta tilannetta ja totesi seuranneensa kehitystä läheltä paitsi presidenttinä saamansa informaation myös valuuttarahaston kautta saamiensa tietojen pohjalta.
Valuuttarahastonkin tukeman reformipolitiikan näkökulmasta Boris Jeltsinin toiminta näytti silkalta häiriköinniltä, kunnes kävi ilmeiseksi, että 4000 prosentin inflaatio oli vienyt reformipolitiikan onnistumiselta mahdollisuudet. Kun kovan linjan vallankaappaus vielä epäonnistui oli selvää, että Neuvostoliitto hajoaisi vallankumouksellisesti. Koivisto painotti, että Neuvostoliittoa eivät hajottaneet Baltian maat, vaan slaavilaiset kansat: venäläiset, ukrainalaiset ja valko-venäläiset.
Koivisto ja Turun yliopisto
Juhlaseminaarin avannut Turun yliopiston rehtori Keijo Virtanen kertasi tervehdyksessään etappeja Mauno Koiviston suhteissa Turun yliopistoon. Koivisto kirjoittautui yliopistoon vuonna 1949 ja valmistui maisteriksi ja lisensiaatiksi jo vuonna 1953 sekä tohtoriksi siis vuonna 1956. Hänet kutsuttiin Turun yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan kunniatohtoriksi vuoden 1977 promootiossa. Vuonna 2004 presidentti Koivisto nimitettiin Turun yliopiston ensimmäiseksi Vuoden alumniksi.
Seminaarissa kuultiin myös Turun yliopiston nykyisen sosiologian professorin Harri Melinin luento, jossa hän kuvasi työnsosiologian tutkimusta Turussa 1950-luvulla ja tänään.
TN