Elinikäiseen oppimiseen tuomitut
Kasvatustieteen kansainvälisen huippukongressin ensimmäisenä pääpuhujana luennoinut Stephen J. Ball haastoi kuulijansa miettimään miten suorittamisen, kilpailukyvyn ja jatkuvan muutoksen paineet muokkaavat dramaattisesti myös koulutuksen merkitystä ja tulevaisuutta.
Lontoon yliopistossa professorina toimiva Ball on tutkinut koulutuspolitiikan uusia ilmiöitä: kovenevan kilpailun, koulutuspalvelujen yksityistämisen ja kasvavien tulosvaatimusten vaikutuksia. Poliitikot, päättäjät ja koulutusalan johtajat viittaavat jatkuvasti elinikäisen oppimisen konseptiin. Ballia kiinnostaakin se, miten uudenlaista, oppivaa subjektia tuotetaan yhteiskunnallisessa puheessa.
Ballin mukaan "uudenlainen oppija" on joustava, luova ja yksinäinen oppijayksilö, joka on aina valmis uudistumaan ja koulutettavaksi mihin tahansa saatavilla olevaan työhön ja jolla on koko ajan edessään myös tarve "poisoppia". Samalla hän on epäonnistuessaan jatkuvasti altis moraalisille syytöksille yhteiskunnassa, joka yliarvostaa jatkuvaa muutoskykyä, suorittamista ja yksilön yrittäjyyttä.
- Elinikäisen oppimisen piiloviesti on pahimmillaan ettet ole tarpeeksi hyvä – et koskaan riitä sellaisena kuin olet!
Koulutus ja tieto välineellistyvät
Suoritusyhteiskunnan viesti yksilön riittämättömyydestä ilman jatkuvaa kouluttautumista ja lisäinformaation hankkimista heijastuu Ballin mukaan jo kaikkialle.
- Enää ei osata olla edes vanhempia ilman valmennuskurssia, konsulttia tai kasvatusopasta. Haluamme myös lapsiemme mahdollisimman varhain ja täydellisesti ymmärävän heissä piilevän potetiaalin ja kapasiteetin!
Ballin mukaan tiedon ja koulutuksen välineellistyminen on johtanut siihen, että kaikesta opitusta täytyy olla hyötyä, todistus tai merkintä ansioluetteloon. Vapaa-aikaa ei käytetä siihen, mikä aidosti kiinnostaa vaan siihen mistä on nykyisessä tai potentiaalisessa työssä voisi olla hyötyä. Samalla tavalla sosiaaliset suhteet nähdään välineellisesti – niitä solmitaan, ylläpidetään ja hylätään pelkästään omassa työssä menestymisen ehdoilla. Ball kysyykin, syövätkö nykyiset elinikäisen oppimisen politiikat luottamusta, lojaaliutta ja keskinäistä sitoutumista? Olemmeko matkalla yhteiskuntaan, jossa oppimista, opettamista ja tutkimusta täytyy lähestyä täysin uudella tavalla?
Pohjoismainen koulutus kansainvälisessä kilpailussa
Torstaina 15.3. alkaneessa kolmipäiväisessä kongressissa Nordic Perspectives of Lifelong Learning in the New Europe pohditaan laaja-alaisesti koulutuksen tulevaisuutta ja haasteita.
Ballin lisäksi keskustelua alustavat alan johtavat eurooppalaiset nimet. Perjantaina vuorossa on mm. professori Tom Schuller Pariisista. Hän on OECD:n Koulutustutkimuksen ja innovaatioiden keskus CERI:n johtaja ja merkittävä vaikuttaja mm. kansainvälisten koulusaavutusvertailujen ja PISA-tutkimusten toteuttamisessa. Schuller on tutkinut elinikäistä oppimista sekä sosiaalisen ja inhimillisen pääoman merkitystä.
Professori Gareth Williams Englannista puhuu kongressissa eurooppalaisten yliopistojen rahoituksen rajuista eroista ja muutoksista, Euroopan arviointiyhdistyksen puheenjohtaja, professori Peter Dahler-Larsen Tanskasta koulutuksen arvioinnin vaikutuksista ja professori Sverker Lindblad Ruotsista koulutuspolitiikan muutossuunnista Pohjoismaissa. Turun yliopiston vararehtori ja professori Erno Lehtinen on myös yksi kongressin kuudesta Key Note –puhujasta.
Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan järjestämä kongressi on yksi vuoden suurimmista kansainvälisistä kongresseista Turussa. Kolmen päivän aikana keskustellaan kaikkiaan runsaan 700 tutkijan ja 550 esitelmän voimin yhteensä 50 networkissa ja symposiumissa. Kongressin osanottajat ovat pääosin Pohjoismaista, mutta myös muualta Euroopasta ja Euroopan ulkopuolelta.
Kuvateksti: Professori Stephen J. Ball (vas.) ja johtaja Tom Schuller kuuluvat torstaina alkaneen NERA-kongressin nimekkäimpiin vieraisiin ja Key Note -puhujiin.
Lisätietoja
Kati Kaarlehto