Tauno Nurmelan aika
- Viidentoista vuoden ajanjaksoa 1960-luvun alusta yliopiston valtiollistamiseen voi Turun yliopiston osalta hyvällä syyllä kutsua Tauno Nurmelan ajaksi, totesi professori, emerituskansleri Jaakko Nousiainen tilaisuudessa, joka järjestettiin akateemikko Nurmelan syntymän satavuotispäivän kunniaksi tiistaina 4.9.
Nousiainen arvioi, ettei Tauno Nurmelaa voinut pitää varsinaisesti suurena organisaattorina ja hallintoteknokraattina. Kuitenkin hän oli yliopiston eittämätön henkinen johtaja, suuri persoonallisuus ylitse muiden.
Turun yliopiston "toinen perustaminen"
Nurmela luotsasi yliopiston läpi enennäkemättömän suurten muutosten, joita on luonnehdittu jopa yliopiston toiseksi perustamiseksi. Kun Tauno Nurmela aloitti rehtorina vuonna 1960, Turun yliopisto oli pieni noin 3000 opiskelijan, eristynyt yksityisen säätiön hallitsema provinssiyliopisto. Yliopiston professorivaltainen hallinto oli kevyt ja byrokratia vähäistä. Yliopisto halusi olla kaikesta valtiovallan ohjauksesta ja holhouksesta vapaa sivistysyliopisto.
Kymmenessä vuodessa yliopiston opiskelijamäärä nousi yli 7000 ja jatkoi kasvuaan. Valtiovalta oli herännyt suunnittelemaan valtakunnallista korkeakoulupolitiikkaa ja Turun yliopistolle asetettiin valtavasti uusia tehtäviä ja vaatimuksia. Myös yliopiston hallinnon uudistamiseen kohdistui voimakkaita paineita sekä opiskelijoiden että valtiovallan taholta. Valtiovalta vastasi lopulta lähes kokonaan yliopiston taloudesta. Tämä johti lopulta yliopiston valtiollistamiseen vuonna 1974, jolloin Nurmela toimi yliopiston kanslerina.
Nousiainen totesi, että vaikka Nurmela itse kannatti vahvasti valtiovallan ohjauksesta vapaan sivistysyliopiston periaatetta, hän sopeutui välttämättömyyteen. Legendaarisilla puheillaan, terävillä kirjoituksillaan ja joviaalilla karjalaisella persoonallisuudellaan Nurmela johti yliopistoyhteisönsä uuteen aikaan.
TN