Paavo Lipponen ja suomalainen identiteetti
Eduskunnan expuhemies ja pitkäaikainen pääministeri Paavo Lipponen eritteli Turun yliopistossa pitämässään esitelmässä suomalaisen identiteetin rakennuspalikoita.
Lipposen mukaan meidän tulee tavoitella modernia, kypsää kansallista identiteettiä, johon kuuluvat tieteen ja kulttuurin - miksei myös urheilun - saavutukset sekä demokratiaan ja hyvinvointiin kuuluvat asiat, joista voimme olla ylpeitä. Silti emme saa unohtaa vaikeita historiamme vaiheita, joilla on ollut tärkeä osa identiteettimme rakentumisessa.
Lipponen esiintyi poliittisen historian laitoksen järjestämän Studia generalia –luentosarjan avaustilaisuudessa torstaina 15.11. Tauno Nurmela –salissa. Luentosarja on omistettu Suomen 90-vuotiselle itsenäisyydelle. Sarjassa on useita korkeatasoisia luentotilaisuuksia ja se päättyy itsenäisyyspäivän aattona 5.12.
Keskustelu menneisyyden hallinnasta kiihtyy
Kansallisen identiteettimme historiallisen rakentumisen osalta Lipposen näkökulma liittyi menneisyyden hallintaan. Hän muistutti, että keskustelu menneisyyden hallinnasta on jälleen kiihtymässä niin sotiemme historian kuin kylmän sodan ja ns. suomettumiskauden suhteenkin.
Kun toisen maailmansodan vaiheita käsitellään menneisyyden hallinnan näkökulmasta, on muistettava, että silloiset liittoutuneet näkivät – ja näkevät edelleen – sodan apokalyptisenä kamppailuna Hitlerin Saksaa vastaan. Siihen näkökulmaan ei mahdu pienten kansojen eloonjäämistaistelu. Tämä asiantila on Lipposen mukaan vain hyväksyttävä ja ymmärrettävä, että esimerkiksi nyky-Venäjän keskeinen kansallinen identiteetti kiteytyy juuri käsitteeseen "suuri isänmaallinen sota".
Silti pienten kansojen eloonjäämistaistelua pitää myös kunnioittaa. Lipponen muistutti, että Suomen eloonjäämisen ja kansallisen identiteetin kannalta kesän 1944 torjuntavoitto oli olennaisessa asemassa. Se on ilman turhaa uhoa nostettava esiin. Sitä ei voi ottaa meiltä pois.
Lipponen halusi menneisyyden hallinnan näkökulmasta nostaa esiin myös kehityksen sotien välisessä Suomessa, jossa hänen mielestään esimerkiksi Väinö Tannerin rooli demokratian vakiinnuttamisessa ja kansallisen eheyden rakentamisessa ei vielä ole saanut riittävää tunnustusta. – Talvisodan ihme tapahtui jo ennen talvisotaa, hän kiteytti.
TN