Uutta tietoa elimistön vasta-ainetehtaiden toiminnasta
Pax5-geeni on tärkeä osa verkostoa, jota tarvitaan veren kantasolujen erilaistumisessa vasta-aineita tuottaviksi plasmasoluiksi. Tämän on osoittanut professori Olli Lassilan tutkimusryhmä, joka toimii Turun yliopistossa. Tutkimustulokset julkaistiin alan johtavan Immunity-tiedeaikakauslehden maaliskuun numerossa 22.3.2006.
Vasta-aineet ovat tiettyyn kohteeseen osoitettuja "taikaluoteja". Kun vihollinen, kuten virus tai bakteeri, pääsee tunkeutumaan kehoon, immuunijärjestelmä alkaa tuottaa monia erilaisia vasta-aineita, jotka hyökkäävät tiettyjä tunkeilijan rakenteita vastaan. Vasta-aineita elimistössä tuottavat plasmasolut, jotka ovat tehokkaita vasta-ainetehtaita.
Vielä ei kuitenkaan tiedetä, mikä säätelee plasmasolujen erilaistumista ja mitkä tekijät säätelevät vasta-ainetuotantoa. Kun opitaan ymmärtämään molekyylitasolla veren kantasolujen erilaistuminen vasta-aineita tuottaviksi plasmasoluiksi, parantaa se myös mahdollisuuksia hoitaa kroonisia tulehdustauteja, reumasairauksia ja syöpätauteja. Vasta-aineista on kehitetty uusia ja tehokkaita lääkkeitä, joiden markkina-arvo vuosittain on yli 30 miljardia euroa.
Tutkimuksessa poistettiin B-soluilta Pax5-geeni, jonka tiedetään ohjaavan veren kantasolut erilaistumaan B-soluiksi, plasmasolujen esiasteiksi. DNA-rekombinaatiotekniikan avulla tuhottiin Pax5-geenin molemmat vastinparit, millä estettiin geenin toiminta B-soluissa.
Tuhansien geenien toiminnan muutoksia tutkittiin geeniseulonta-menetelmällä ja löydettiin useita, joihin Pax5-geenin poisto vaikutti. Pax5-geenin poiston seurauksena B-solut muuttuivat yllättäen plasmasoluiksi ja alkoivat tuottaa runsaasti vasta-aineita. Näin todettiin Pax5-geenin olevan tärkeä osa verkostoa, joka säätelee vasta-aineiden tuotantoa. Pax5-tekijää tarvitaan veren kantasolujen erilaistumiseen B-soluiksi ja saman tekijän poisto jo erilaistuneilla B-soluilla saa ne edelleen kehittymään vasta-aineita tuottaviksi soluiksi. Tulos osoittaa, että luonto on säästeliäs ja samalla geenillä on eri kehitysvaiheissa erilainen tehtävä.
Jo tunnetulla geenillä voi olla monia tehtäviä
Tutkimus kuuluu immunologian ja kehitysbiologian alaan, jossa tavoitteena on immuunijärjestelmän ja kantasolujen toimintamekanismien ymmärtäminen. Samalla tartuttiin myös yhteen biologian nykyisistä haasteista - tehtävien etsimiseen genomin kartoituksessa löydetyille uusille geeneille. Tutkimus paljasti, että jo tunnetulla geenillä on myös uusia tehtäviä ja lisäksi löydettiin kokonaan uusia geenejä, joiden tehtävää ei aiemmin tunnettu. Geeninseulontamenetelmällä löydetyt uudet geenit tarjoavat erinomaisen lähtökohdan vasta-ainetuotannosta vastaavien tekijöiden vuorovaikutuksen ymmärtämiselle.
Lassilan BioCity Turussa toimiva tutkimusryhmä kuuluu Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan immunologiseen tutkimusohjelmaan sekä Turun biolääketieteelliseen tutkijakouluun (TuBS). Tutkimuksessa olivat mukana Kalle-Pekka Nera, Pekka Kohonen, Elli Narvi, Laura Mustonen, Kimmo Koskela ja Olli Lassila. Tutkimusta rahoittivat Suomen Akatemia, Turun yliopisto, Turun biolääketieteellinen tutkijakoulu (TuBS), Tekes ja Euroopan unioni.