Ovet auki historiaan Sirkkalassa
Historian laitos järjesti perjantaina 15. syyskuuta avointen ovien iltapäivän. Ohjelmassa oli paitsi uusien Sirkkalan kasarmialueella sijaitsevien tilojen, myös laitoksen toiminnan ja tutkimuksen esittelyä. Vierailijoita riitti tungokseksi asti.
Kurjenkaivonkentän laidalle 1834 rakennetussa kaupunginarkkitehti P. J. Gylichin suunnittelemassa kolmikerroksisessa empiretalossa toimivat nyt Turun yliopiston historian laitoksen oppiaineet: kulttuurihistoria, Suomen historia ja yleinen historia. Käytävillä kulkevat opiskelijat ja tutkijat, historiatiede ja sivistys. Historiallisen rakennuksen ja koko kasarmialueen menneisyyteen mahtuu monta vaihetta, monenlaisia asukkaita.
Avoimet ovet, monipuolista ohjelmaa
Avoimien ovien iltapäivässä väkeä riitti tungokseksi asti. Henkilökunta, entiset ja nykyiset opiskelijat sekä monet historian ystävät täyttivät keskikerroksen Aikala-kokoushuoneen. Vieraille oli tarjolla pientä purtavaa ja ohjelmaa. Keltainen laitosrakennus kylpi keskipäivän auringossa.
- Hulppeat tilat, rakennus näyttää auringossa keltaisemmalta kuin se onkaan, Suomen historian professori Timo Myllyntaus totesi hyväntuulisena.
Laitoksen johtaja, yleisen historian professori Auvo Kostiainen avasi tilaisuuden. Ohjelmassa oli muun muassa laitoksen toiminnan ja tutkimuksen esittelyä. Aluksi koordinaattori Ilse-Mari Söderholm esitteli laitoksella aloittanutta uutta maisteriohjelmaa "European Heritage, Digital Media and the Information Society". Professori Kirsi Vainio-Korhonen esitteli suomalaisten piikojen historiaa käsittelevää uutta kirjaansa. Filosofian lisensiaatti (väit.) Maarit Leskelä-Kärki esitteli tuoretta Krohnin sisarten kirjallista elämää käsittelevää väitöskirjaansa ja filosofian tohtori Leila Koivunen länsimaisten Afrikka-kuvien historiaan pureutuvaa väitöstään. Dosentti Jari Niemelä puolestaan esitteli uutta kirjaa Suomen maatalouden historiasta. Vieraat saivat vapaasti kierrellä rakennuksessa, tutustua tiloihin ja keskustella henkilökunnan kanssa.
Lisää yhteistyötä historia-aineiden välillä
- Kaikkien laitoksen oppiaineiden saaminen samoihin tiloihin on merkittävä asia, totesi uudesta avarasta työhuoneestaan tavoitettu Suomen historian professori Kirsi Vainio-Korhonen.
- Olen kovasti tyytyväinen tiloihin. Vanha rakennus viehättää historioitsijaa aina, ja nyt historia-aineet ovat saaneet arvoisensa ympäristön, hän sanoi.
Laitoksen oppiaineiden yhteistyö paranee samoihin tiloihin siirtymisen myötä.
- Olemme jo aloittaneet koko laitoksen yhteiset aamukahvihetket Aikala-kokouoshuoneessa. Ne ovat saaneet suosiota henkilökunnan parissa, Vainio-Korhonen kertoi. Luontevat kohtaamiset, yhdessäolo ja ajatustenvaihto lisääntyvät varmasti.
- Miinuspuolena, erityisesti tutkimuksen näkökulmasta, on kirjastojen jääminen Jusleniaan. Ne olisi hyvä saada lähemmäs, mitä pikemmin sen parempi, Vainio-Korhonen lisäsi.
Laitosrakennuksen edustalla päivää paistatelleet toisen vuoden opiskelijat Enni Lamppu ja Sinimaarit Sintonen olivat hekin tyytyväisiä opinahjonsa uuteen ilmeeseen.
- Tosi kivat tilat. Hienoa, että kaikki aineet ovat nyt yhdessä, Sinimaarit sanoi.
- Henkilökunta saa nyt arvoisensa tilat. Tilat ovat paljon isommat ja käytännöllisemmät kuin Jusleniassa, tytöt totesivat.
- Miljöökin soveltuu paremmin historia-aineille, Enni sanoi.
Alun perin köyhäintaloksi valmistunut rakennus otettiin pian 1800-luvun puolivälissä sotilaskäyttöön. Kortteliin valmistui myös muita sotilasrakennuksia. Majaansa alueella pitivät Venäjän armeijan tarkk’ampujapataljoona ja muu sotaväki. Vuonna 1918 kasarmin täyttivät 3300 punavankia, joista 120 kohtasi Sirkkalassa matkansa pään. Vankileiri suljettiin 1919. Myöhemmin itsenäisyyden ajalla alue oli taas sotilaiden käytössä. Kasarmi toimi muun muassa sotilassairaalana puolen vuosisadan ajan. Siellä sijaitsi myös Turun sotilaspiirin esikunta vuodesta 1975.
Johannes Yrttiaho