Tenojoesta löydetty jopa 20 uutta lohikantaa
Tenojen lohikanta ei koostu vain yhdestä, vaan todellisuudessa jopa 20 erillisestä lohipopulaatiosta.
Turun yliopiston ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkijat ovat evoluutiogeneettisten tutkimusmenetelmien avulla todenneet että Tenon sivujokien, mm. Utsjoen, Karasjoen, ja Pulmankijärven lohet, ovat perimältään niin erilaistuneita, että niitä voidaan pitää täysin erillisinä kantoina.
Tutkija Juha-Pekka Vähän ja professori Craig Primmerin löytö on merkittävä suomalaisen lohen suojelun kannalta, sillä tähän asti on luonnollisesti lisääntyviä lohikantoja oletettu olevan vain neljä – Tenojoki, Näätämöjoki, Tornionjoki ja Simojoki. 32:n joen kannat ovat kuolleet sukupuuttoon.
- Tutkimuksemme osoittavat suomen lohijokien lukumäärän olevan todellisuudessa huomattavasti korkeampi kuin neljä. Tenon sivujokien lohia voidaan pitää erillisinä populaatioina, sillä ne ovat itse asiassa geneettisesti enemmän erilaistuneita kuin monet toisestaan kaukana sijaitsevien Itämeren lohijokien kannat ovat keskenään, kertoo Vähä, joka teki tutkimuksen osana väitöskirjatyötään.
Tutkimus osoitti myös pitkään merellä eläneiden, suurten lohien olevan tärkeitä populaation geneettiselle monimuotoisuudelle.
- Kaiken kaikkiaan tutkimuksen tulokset tukevat tämän arvokkaan luonnonvaran käytön ja suojelun suunnittelua, toteaa Vähä.
Vähän ja Primmerin yhteistyössä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkijoiden Jaakko Erkinaron ja Eero Niemelän kanssa tekemistä löydöistä on hiljattain julkaistu artikkeli kansainvälisessä tiedejulkaisussa Molecular Ecology.
Professori Primmerin johtama tutkimusryhmä kuuluu Suomen Akatemian evoluutiogenetiikan ja – fysiologian huippuyksikköön.