Kantaatti vapaalle tieteelle soi Yliopistoseuran juhlassa
Kansleri Christoffer Taxell arvosteli hallituksen tiederahoituksen suuntaamista Turun Suomalaisen Yliopistoseuran 90-vuotisjuhlan puheessaan Sigyn-salissa lauantaina 17.11. Presidentti Mauno Koivisto kutsuttiin seuran kunniajäseneksi. Juhlan huipensi pitkään kadoksissa olleen Leevi Madetojan kantaatin Elämän päivät vaikuttava paluu.
Juhlan avasi Yliopistoseuran hallituksen puheenjohtaja Kristina Kunttu. Hän kertasi seuran syntytaustoja toisen sortokauden aikana 1900-luvun alussa, kun maan itsenäisen henkisen elämän turvaksi haluttiin valtiovallasta – siis venäläisistä viranomaisista – riippumaton suomenkielinen yliopisto.
Marraskuun neljäntenä päivänä 1917 hanke konkretisoitui Yliopistoseuran perustamiseen. Seura käynnisti laajan kansalaiskeräyksen, jonka tavoitteena oli uuden yliopiston toiminnan käynnistäminen Turun vanhan akatemian 300-vuotisjuhlien kunniaksi vuonna 1940. Keräyksen vauhti oli kuitenkin aivan toinen, sillä 22 040 lahjoittajan avulla Turun Suomalainen Yliopisto perustettiin jo vuonna 1920. – Saavutus tuntuu tänä sähköisten tiedonsiirtojen aikakautena suorastaan uskomattomalta, sanoi Kunttu.
Kristiina Kunttu myös luovutti tilaisuudessa kunniakirjat Yliopistoseuran kutsumalle kolmelle kunniajäsenelle, jotka ovat erityisesti ansioituneet seuran tavoitteiden ja samalla Turun yliopiston toiminnan edistämisessä. Kunniakirjan saivat presidentti Mauno Koivisto, professori ja entinen kansleri Leena Kartio sekä professori ja entinen rehtori Arne Rousi.
Osaaminen aseena globaalissa kilpailussa
Juhlapuheessaan Christoffer Taxell viittasi Turun Suomalaisen yliopistoseuran syntyvaiheisiin ja totesi, että vain puoli vuotta aikaisemmin Turussa oli perustettu säätiö, jonka tavoitteena oli Åbo Akademi –nimisen ruotsinkielisen yliopiston perustaminen. Tätä ei kaikkialla katsottu hyvällä.
- Suuresta muutoksesta ajassa, arjessa ja asenteissa kertoo se, että Turun Suomalaisen Yliopistoseuran juhlassa yhdeksänkymmentä vuotta myöhemmin puhuu Åbo Akademin kansleri, Turun yliopiston alumni. Pidän tehtävää suurena kunniana, Taxell lausui.
Taxell arveli etteivät yliopiston 22 040 perustajaa voineet unissaankaan kuvitella, että heidän aktiivisuutensa ansiosta syntyneestä Turun yliopistosta tulisi itsenäisessä Euroopan Unionin jäsenmaassa Suomessa toimiva, moderni ja kansainvälinen, kuuden tiedekunnan, 16 000 opiskelijan ja 2 800 tutkijan ja opettajan koulutus- ja tiedeyhteisö. – Olemme lähellä, joten ehkä emme näe, miten dramaattinen kehitys itse asiassa on ollut,Taxell totesi.
Taxell korosti puheessaan yliopistojen roolia nykyisessä globaalissa kilpailussa, jossa menestyminen riippuu siitä, pystymmekö luomaan sellaista uutta tietoa ja osaamista, joka antaa työtä, tuottaa taloudellista lisäarvoa, luo vaurautta ja edistää henkistä ja aineellista hyvinvointia. Tämä edellyttää resurssien kohdistamista ennen kaikkea korkeatasoiseen opetukseen ja kilpailukykyiseen tutkimukseen.
Taxell kritisoi voimakkaasti pääkaupunkiseudun kolmen korkeakoulun yhteiselle innovaatioyliopistohankkeelle osoitettavia oloissamme runsaskätisiä valtion varoja. – 2000-luvun Suomessa ei saisi enää olla mahdollista jakaa korkeakoulumäärärahoja poliittisesti tai hallinnollisesti tarkoituksenmukaisella tavalla ohittaen laatuun ja kilpailuun liittyvät kriteerit. Niiden tulee olla keskeisellä sijalla myös jaettassa suomalaisten veronmaksajien rahoja yliopistoille, niiden nimistä ja sijainnista riippumatta, Taxell vaati.
Taxell korosti puheessaan myös yleissivistyksen ja peruskoulun merkitystä Suomen tulevaisuuden kannalta. Hän arvosteli viime aikoina yleistynyttä trendiä korostaa koulun valinnan vapautta. – Jos tällainen kehitys yleistyy, se tulee helposti johtamaan tilanteeseen, jossa meillä on "hyviä" tai "huonoja" kouluja. Tämä ei ole myöskään taloudellisen kehityksen kannalta järkevää. Pienen maan tulee antaa jokaiselle nuorelle niin hyvä koulutus kuin mahdollista. Muuhun meillä ei ole yksinkertaisesti varaa! Taxell julisti.
Kadonneen kantaatin paluu
Sigyn-salin juhla huipentui Leevi Madetojan V.A.Koskenniemen sanoihin säveltämän kuusiosaisen Elämän päivät –kantaatin esitykseen. Esityksestä vastasivat Kampus sinfonia ja TYY:n kuoro solistinaan sopraano Kaisa Ranta. Esityksen johti kapellimestari Markus Yli-Jokipii.
Ennen esitystä professori Riitta Pyykön haastattelema Yli-Jokipii kertoi kantaatin vaiheista sen oltua lähes 90 vuotta unohduksissa. Turun Suomalainen yliopistoseura tilasi kantaatin yliopiston perustamisjuhlallisuuksia varten vuonna 1920. Ensiesityksen johti säveltäjä itse ja sopraanosolistina lauloi Aino Ackté. Kantaattia esitettiin tiettävästi vain kolme kertaa, jonka jälkeen sen partituuri "katosi matkalla Ouluun". Nyt teos oli koostettu orkesteristemmoista uudelleen ja teki arvokkaan ja todella vaikuttavan "come backin" tilaajansa 90-vuotisjuhlien yhteydessä.
Kantaatti esitetään samoin voimin vielä keskiviikkona 21.11. Turun konserttitalossa. Kantaatin ohella konsertissa kuullaan myös Madetojan Planeettain laulu sekä Franz Schubertin 5. sinfonia.
TN
Kuvat: Seppo Sarimo