Agricolan jalanjäljillä
Mikael Agricola ei ollut aatelis- tai porvarissukua, kuten korkea-arvoiset kirkonmiehet yleensä tuolloin, vaan kotoisin talonpoikaistilalta Itä-Uudenmaan Pernajan pitäjästä. Agricolan kotitila on kiehtova kohde myös Turun yliopiston arkeologeille, jotka ovat tehneet alueella koekaivauksia.
Mikael Olavinpoika Torsbius oli poikkeuksellinen mies. Hän oli sitä myös sosiaaliselta taustaltaan. Agricolan kotitaustasta tiedetään kirjallisten lähteiden perusteella melko vähän. Turun yliopiston arkeologian oppiaine on tehnyt Pernajan kunnan kanssa Agricolan kotitilalla koekaivauksia, joiden avulla on pyritty saamaan tietoa muun muassa tilan rakennushistoriasta.
Kaivauksien perusteella on voitu todeta, että edelleen olemassa oleva niin sanottu Sigfridsin tila on sijainnut satoja vuosia suunnilleen samalla paikalla.
- Sigfridsin kotitalo tunnettiin jo 1700-luvulla. Nimensä Agricolan kotitalo sai Agricolan sisarenpojan mukaan, joka hoiti tilaa, kertoi kaivauksiin teknisenä avustajana osallistunut Irene Nurmi Aboa Vetus & Ars Novassa järjestetyssä tilaisuudessa.
Pernaa ei ollut aikoinaan mikä tahansa pikkupaikka.
- 1500 –luvulla Pernaja oli nykyistä suurempi alue. Se oli osa Viipurin linnalääniä ja hiippakuntaa. Pernajan alueella oli kolmisensataa taloa ja ainakin kymmenen kartanoa.
Kaivausten löytöaineisto vahvistaa historioitsijoiden käsitystä Agricolan kotitilan sosiaalisesta taustasta. Arkeologisen aineiston perusteella voidaan todeta tilan olleen talonpoikaistila, sillä tilalta ei ole liiemmin löytynyt esimerkiksi arvokasta tuontiesineistöä.
Löytöaineisto sisältää lähinnä rakennusfragmentteja, erilaisia tarvikekaluja, astioiden sirpaleita ja eläinten luita.
- Rautaesineitä on löytynyt melko paljon. Usein ne ovat liittyneet rakentamiseen tai käyttövälineisiin.
Yksi Agricolaa kenties parhaiten kuvaavista löydöistä on kotitilalta löytynyt kirjoituspuikko.
- Mikä olisikaan osuvampi löytö, iloitsee Nurmi.
Johanna Vuori
Julkaistu 29.10.2007