Agricolan yrtit kansien väliin
Uutuusteos ja näyttely esittelevät nykysuomalaisille Agricolan ajan lääkintätietoutta.
Huhtikuussa on syytä juoda lämpimästi, syödä "hyvii yrttii tuorehen veren saadakses" ja "nauttia betonikaa, koiruohoo ja kvesyrttii juomasas". Tämä käy ilmi Kirja-Auroran uutuusteoksesta Agricolan yrtit – Mikael Agricolan Rucouskirian terveyttä tuovat kasvit, niiden esiintyminen ja käyttö 1500-luvulla. Kirja julkistettiin Agricola-muistovuoden pääjuhlan yhteydessä 9.4.
Teoksessa suomen kielen professori Kaisa Häkkinen ja kasvitieteen dosentti Terttu Lempiäinen esittelevät vuonna 1544 ilmestyneen Rucouskirian kalenteriosan ja siihen sisältyvät 24 yrttiä piirroskuvineen. Agricolan kalenterisivuja ei aiemmin ole julkaistu toimittettuina nykysuomalaiselle ymmärrettävään muotoon.
Rukouskirjan kalenteriosastoa on sanottu ensimmäiseksi suomalaiseksi tietosanakirjaksi. Siinä on yleisen teologian lisäksi monenlaisia ohjeita ja oman aikansa totuuksia ajanlaskusta, astrologiasta, terveydenhoidosta, ihmisten ja eläinten elämänjuoksusta, lasten kasvatuksesta, koulutuksesta ja psykologiasta.
Kalenterin muistorunoissa on mainittu monia terveyttä tuovia kasveja, usein nykyisestä poikkeavilla nimillä. Yrttikirjaa varten kaikki kalenterin suomenkielisessä osassa mainitut kasvinnimet on tutkittu merkityksen ja etymologian kannalta. Samalla on selvitetty, miten yrttejä on hyödynnetty meillä ja muualla. Teos on kuvitettu Agricolan aikalaisen, Saksan kasvitieteen isäksi mainitun Leonhart Fuchsin piirroskuvilla.
Näytteillä lääkeyrttejä nokkosesta koiruohoon
Agricolan yrtteihin liittyen Turun yliopiston pääkirjastossa on 10.-12.4 esillä Terttu Lempiäisen kokoama 1500-luvulla käytettyjen lääkeyrttien näyttely. Kaikki kasvit on kasvatettu näyttelyä varten yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa.
– Esillä on sekä tuttuja että tuntemattomampia lääkekasveja, nokkosesta ja valkosipulista koiruohoon, ruutaan ja rohtopähkämöön, Lempiäinen kertoo. Agricolan aikana osaa lääkekasveista viljeltiin ja osa saatiin luonnosta. Monet lääkeyrtit olivat tuontitavaraa. – Esimerkiksi antiikin ajoista tunnettuun "kaligoon" eli galangajuureen Agricola lienee tutustunut Wittenbergissä oleskellessaan, Lempiäinen pohtii.
Parinkymmenen lääkeyrtin valikoimasta on pääkirjastossa esillä noin puolet. Loput voi nähdä 14.4. alkaen kasvitieteellisen puutarhan laajemmassa näyttelyssä, jota jatketaan niin kauan kuin kasvit pysyvät elossa.
Pääkirjastossa on esillä myös Mikael Agricolan tuotantoa ja elämää esittelevä kirjanäyttely, jonka aineisto on koottu pääkirjaston kokoelmista. Näyttely jatkuu 1.6. saakka. Mukana on kuitenkin myös harvinaisia alkuperäisteoksia, jotka ovat nähtävissä vain 13.4. asti.