Agricola sai Oskari Jauhiaisen kasvot
- Me emme tiedä mitään Mikael Agricolan oikeasta ulkomuodosta. Siksi kunkin ajan käsitykset heijastuvat Suomen uskonpuhdistajasta tehtyihin patsaihin ja kuviin, sanoi ministeri Jaakko Numminen tiistaina 21.9. Turun yliopistolla järjestetyssä suomalais-venäläiseen Agricola-symposiumiin kuuluneessa yleisöluentotilaisuudessa.
Agricolan kuvaa ovat rakentaneet monet tunnetut taiteilijat alkaen Porthanin patsaan veistäneestä C.E.Sjöstrandista ja päätyen mm. Emil Wikströmin ja Ville Vallgrenin kautta Oskari Jauhiaiseen. Meille tutuin on Turun tuomiokirkon edessä seisovan patsaan hahmo, jota Numminen luonnehti "ensipolven renessanssioppineeksi, jossa näkyvät vielä voimakkaat talonpoikaiset piirteet". Numminen arveli Oskari Jauhiaisen lainanneen Agricolalle myös omia kasvonpiirteitään.
Jaakko Numminen päätti esityksensä Agricolan muistomerkkigallerian kehittymisestä toiveeseen, että Emil Wikströmin vuonna 1908 Viipuriin veistämä ja talvisodan loppuvaiheissa kadonnut muistopatsas saataisiin uudelleen pystytetyksi vuonna 2007, kun vietetään Agricolan kuoleman 450-vuotismuistoa. Ajatus on jo saanut myönteistä vastakaikua Viipurin kaupunginjohtajalta.
Agricola näki Pyöreän tornin nousevan
Yleisötilaisuuden toisessa luennossa dosentti Markus Hiekkanen valotti Agricolan aikaista Viipuria nykyarkeologin silmin. Agricolalla oli kosketuskohtia Viipuriin pitkältä ajalta. Hän aloitti koulunkäyntinsä kaupungissa jo 1510-luvulla, kävi siellä useaan otteeseen kirkollisissa tehtävissä. Myös viimeisellä matkallaan rauhanneuvotteluihin Novgorodiin ja Moskovaan vuoden vaihteessa 1557 hän oleskeli kaupungissa jonkin aikaa.
Keskiaikaisen Viipurin piirteet rakentuivat 1300- ja 1400- luvuilla. Nuoren Mikaelin aloittaessa koulunkäyntiään kaupunki oli keskiaikaisessa kukoistuksessaan: linna omalla saarellaan kaupungin pohjoispuolella, kolme kivistä kirkkoa ja vanha muuri pääosin puusta rakennetun kaupungin ympärillä.
Kustaa Vaasan ajan myllerrykset heijastuivat Viipurinkin kaupunkikuvaan. Mm. kuuluisa Pyöreä torni ja muitakin uusia puolustuslaitteita rakennettiin kaupungin Venäjän puoleiselle sivustalle Agricolan aikana.
Tilaisuuden avasi rehtori Turun yliopiston rehtori Keijo Virtanen ja sen puheenjohtajana toimii kansallisarkiston pääjohtaja Jussi Nuorteva.
Agricola-symposium liittyi Turun kaupungin 775-juhlatapahtumiin. Symposiumin osanottajiin kuuluu 10 venäläistä ja 42 suomalaista tutkijaa, museo- , kirjasto- ja arkistotoimen sekä kirkon edustajaa.
Ministeri Jaakko Numminen (oik) ja entinen valtionarkistonhoitaja Kari Tarkiainen Agricola-symposiumin kahvitauolla. Tarkiainen alusti symposiumissa Mikael Agricolan toiminnasta Ruotsin ja Venäjän välisissä rauhanneuvotteluissa Moskovassa ja Novgorodissa 1557.
TN