Pohjoismainen ulottuvuus aikuiskoulutukseen
Turkuun kokoontuneet aikuiskoulutuksen tutkijat pohtivat, millainen rooli aikuiskoulutuksella on pohjoismaisissa yhteiskunnissa. Konferenssissa kysytään, tuottaako aikuiskoulutus vapautta, veljeyttä ja tasa-arvoa.
– Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, että perinteisesti Pohjoismaissa väestön osallistuminen aikuiskoulutukseen on ollut hyvin aktiivista esimerkiksi muihin Euroopan maihin verrattuna, totesi professori Kjell Rubenson (University of British Columbia) esiintyessään Turun yliopistolla perjantaina. – On tärkeätä pohtia, millainen rooli aikuiskoulutuksella on yhteiskunnassa, kun nykyään paljon puhutaan esimerkiksi elinikäisestä oppimisesta.
Rubensonin esitelmä käsitteli OECD-maiden ja EU:n aikuiskoulutuspolitiikkaa ja pohjoismaisia aikuiskoulutusohjelmia. Rubensonin mukaan tutkimusten pohjalta voidaan erottaa anglosaksinen ja pohjoismainen aikuiskoulutusmalli. Näistä pohjoismainen malli on onnistunut lisäämään aikuisväestön koulutuksellista tasa-arvoa anglosaksista mallia paremmin.
Muina pääpuhujina perjantain ja lauantain kestävässä konferenssissa esiintyvät professorit Anja Heikkinen Jyväskylän yliopistosta ja Agnieszka Bron Tukholman yliopistosta sekä tutkijat Marianne Horsdal Etelä-Tanskan yliopistosta ja Sigvard Tøsse Norjasta (Norwegian University of Science and Technology).
Lähes kaksisataa pohjoismaista tutkijaa yliopistolle koonnut "Adult Education – Liberty, Fraternity, Equality?" -konferenssi on Turun yliopiston Elinikäisen oppimisen ja koulutuksen tutkimuskeskuksen sekä Suomen Aikuiskasvatuksen tutkimusseuran järjestämä.
JM