Miten saada akateeminen yrittäjyys nousuun?
- Akateemisuus on suojannut ihmisiä tehokkaasti yrittäjyydeltä, totesi vararehtori Matti K. Viljanen.
Aihetta käsiteltiin 21.3. Yliopistolähtöinen yritystoiminta ja yrittäjyys -tilaisuudessa, jonka tarkoituksena oli lisätä yliopistolaisten tietoisuutta yrittäjyyden ja yritystoiminnan mahdollisuuksista ja vaihtoehdoista.
Tilaisuudessa puhumassa olleen Viljasen mukaan akateeminen yrittäjyys olisi tärkeää saada kasvamaan. Muuten edessä on kestämätön tilanne, sillä valtiovarainministeriön mukaan kymmenen vuoden päästä suurin osa työmarkkinoille tulevista menisi julkisen sektorin palvelukseen. Vuonna 2003 akateemisesti koulutetuista yrittäjinä toimi vain seitsemän prosenttia. Aloittavien opiskelijoiden kiinnostus yrittäjyyteen on vähäistä, ja yrittäjyyden suosio väheneekin selvästi koulutustason noustessa. Tilanteen ei kuitenkaan olisi pakko olla näin.
Keinoja yrittäjyysaktiivisuuden kasvattamiseksi on Viljasen mukaan pääasiassa kahdenlaisia. Julkista sektoria voitaisiin pienentää ulkoistamisella ja tuloksellisuusohjelmilla. Myös yritysvalmiutta olisi mahdollista parantaa tuilla, koulutuksella sekä esimerkiksi kasvattamalla ihmisiä yrittäjyysmyönteisyyteen. Tutkimuksen mukaan suomalaisista 30 prosenttia toimisi yrittäjänä mieluummin kuin palkansaajana, kun esimerkiksi USA:ssa vastaava luku on 60 prosenttia. Asennekasvatuksen olisikin lähdettävä jo peruskoulusta, jotta tuloksia näkyisi.
Akateemisia yrittäjiä löytyy eniten koulutus- ja henkilöpalveluiden sekä rahoituksen ja liike-elämän palveluiden aloilta. Koulutusalaa tarkasteltaessa akateemisia yrittäjiä on eniten kauppa- ja yhteiskuntatieteilijöissä.
Tilaisuuden aikana kuultiin puheenvuoroja yrittäjyysvalmiutta parantavilta tahoilta. Esittelyssä olivat mm. Turun Seudun Uusyrityskeskus Generaattori ry:n palvelut. Generaattori auttaa yrittäjiksi aikovia toteuttamaan ja jalostamaan ideoitaan elinkelpoisiksi yrityksiksi. Toimitusjohtaja Kimmo Mäkinen kertoi toimintaan kuuluvan käytännön neuvonnan olevan alalajiltaan myös luovuuden opetusta.
- Yrittäjänä toimiminen on helpompaa mikäli luova ajattelutapa ei ole vieras.
Yliopisto osallistuu omalta osaltaan yrittäjyysvalmiuksien parantamiseen mm. liiketaloustieteen opintokokonaisuuksia tarjoamalla, joista on toki hyötyä myös muille kuin yrittäjiksi aikoville. Lehtori Jorma Lehtimäki taloustieteen laitokselta totesi liiketaloustieteen opintojen suosion olevan kasvussa.
Vasen kuva: Matti K. Viljanen
Oikea kuva: Kimmo Mäkinen
Laura Helle