Tulokkaat valtaavat elintilaa
Nesslingin Säätiön symposium Alien Species. Environment, biorisks, future kokoontui pohtimaan tulokaslajien ympäristölle aiheuttamia ongelmia ja tulevaisuuden visioita Turussa 18.-19.1.
Avaruusolentojen kanssa symposiumilla ei ole mitään tekemistä, vaikka tapahtuman logon simpukka muistuttaakin avaruusalusta ja englanninkielinen termi alien species saa ajattelemaan maapallon ulkopuolisia tulokkaita.
Suomenkielisellä termillä tulokaslaji tarkoitetaan niitä eläin-, kasvi- ja sienilajeja, jotka ihminen on tarkoituksella tai tahattomasti siirtänyt uusiin ympäristöihin. Suomessa minkki, valkohäntäpeura ja lupiini ovat tunnettuja esimerkkejä maahan saapuneista tulokaslajeista.
Luonnon monimuotoisuus joutuu koetukselle, kun kasvi- ja eläinlajit leviävät omien alueidensa ulkopuolelle.
– On vaikea ennustaa, mitä tulokaslajien leviäminen käytännössä tarkoittaa. Tulokkaat voivat levittää tauteja ja pahimmassa tapauksessa aiheuttaa paikallisten lajien sukupuuttoon kuolemisen, kertoo symposiumissa puhunut Helsingin yliopiston professori Petri Nummi.
Pohjoismaissa Itämeri ja pohjoisen kylmä ilmasto ovat hidastaneet tulokaslajien leviämistä. Lintuja ja nisäkkäitä lukuun ottamatta tulokkaat ovat toistaiseksi vallanneet elintilaa suhteellisen vähän, jatkaa Nummi. Ilmastonmuutoksen myötä myös pohjoinen saa valmistautua tulokaslajien määrän kasvuun.
Leviämiseen voi puuttua
Tulokaslajien asetuttua uuteen ympäristöön, on ihmisen vielä mahdollista puuttua tilanteeseen. Suomessa minkkikannan säännöstely on auttanut paikallisten lajien selviytymisessä.
Säännöstelytoiminta saattaa kuitenkin kohdata vastusta. Nummi kertoo, että Italiassa suunnitelma tulokasoravakannan hävittämisestä sai eläinaktivistit kampanjoimaan oravien puolesta. Hävittämistä siirrettiin ja lopulta oravalajilla oli niin vahva asema, että sitä oli enää mahdotonta hävittää. Hän muistuttaa, että ekosysteemit, joissa on matala lajimäärä, ovat myös arvokkaita. Lajimäärän kasvaminen ei tarkoita luonnon monimuotoistumista, jos paikallisia lajeja häviää sen kustannuksella.
Tulokkaat hyötyvät ilmastonmuutoksesta
Massachusettsin yliopiston apulaisprofessori Jeffrey S. Dukes toteaa, että ilmastonmuutos ja biologinen invaasio ovat kaksi suurinta ympäristönsuojelun haastetta. Molempia on tutkittu paljon, mutta niiden keskinäinen suhde on jäänyt vähemmälle huomiolle.
Ilmastonmuutos tulee lisäämään tulokaslajien mukanaan tuomia ongelmia. Ilmaston lämmetessä paikalliset lajit menettävät etulyöntiasemaansa. Monet levittäytyvät lajit ovat perusluonteeltaan sopeutuvaisia, mikä valmistaa niitä myös ilmastonmuutokseen sopeutumisessa, Dukes selvittää.
Merkittävä menojen aiheuttaja
- Myös niiden, joita luonnon monimuotoisuus ei kiinnosta, kannattaa huomioida tulokaslajien haasteet, kehottaa Nummi. Vuosittain tulokaslajeista aiheutuvat kulut ovat nimittäin mittavat viisi prosenttia maailmantaloudesta.
Menoeriä tuottavat muun muassa tulokaslajien mukana tuomat ihmisten terveydelle haitalliset taudit ja satoja pilaavat tuholaiset.
Tulokaslajien hallintaa taloudellisesta näkökulmasta tutkinut professori Ing-Marie Gren Uppsalan yliopistosta, varoittaa, että taloudelliset sovellutukset Euroopassa ovat riittämättömiä. Tarvitaan tulokaslajien hallinnan teoreettista kehittämistä ja riskianalyysia tulevaisuuden epävarmoja aikoja varten.