Kliininen tutkimus kansanedustajavierailun teemana
Lääketieteellisen tiedekunnan dekaani Jouko Suonpää kiitti varsinais-suomalaisia kansanedustajia aktiivisuudesta, kun koulutuksen ns. erikoisvaltionosuus- eli EVO –rahoituksessa nyt huomioidaan myös opiskelun aloituspaikkamäärät. Tutkimuksen EVO-rahoituksen osalta Suonpää toivoi oikeudenmukaista ratkaisua, jossa myös perustutkimuksen tärkeys tunnustetaan.
Tällä kertaa 12.9. Dentaliassa järjestetyn lääketieteen alumniyhdistys AMA:n vuotuisen kansanedustajatapaamisen teemana olivat ennen kaikkea kliinisen tutkimuksen haasteet.
Onkologian ja sädehoidon professori Seppo Pyrhönen valotti kansanedustajille kliinisen tutkimuksen uhkakuvia ja kehitysnäkymiä. Ykköshuolena on rahoituksen riittämättömyys, jota vielä pahentaa se, että myös lääketeollisuuden toimeksiannot ovat viime vuosina vähentyneet. Ongelmana on myös se, että tutkimusbyrokratia ja lainsäädäntö ovat raskaita ja syövät opetus- ja sairaalatyön ohella kliinikkojen aikaa ja energiaa.
Hyvän pohjan kliinisen tutkimuksen kehittämiselle luo kuitenkin se, että Suomessa lääkäreiden ja muun tutkimukseen osallistuvan henkilökunnan peruskoulutus on hyvä, samoin kuin kokonaisuutena ottaen myös terveydenhuollon infrastruktuuri.
Kuvassa AMA:n puheenjohtaja, professori Harry Scheinin avaamassa tilaisuutta. Eturivissä vasemmalta kansleri Eero Vuorio sekä professorit Mika Scheinin ja Seppo Pyrhönen. Toisessa rivissä kansanedustajat Sari Essayah ja Annika Lapintie, eduskunnan varapuhemies Ilkka Kanerva sekä peruspalveluministeri Liisa Hyssälä.
Kliininen tutkimuskeskus perusteilla
Kliinisen farmakologian professori Mika Scheinin esitteli tilaisuudessa Turun yliopiston ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin käynnistämän hankkeen yhteisen kliinisen tutkimuskeskuksen perustamiseksi. Hanke liittyy Turku Science Parkin strategiaan, jossa kliinisen tutkimustoiminnan kehittäminen todetaan tärkeäksi edellytykseksi Turun talousalueen bioalojen kilpalukyvylle.
Suunniteltu keskus toimisi verkostona yhdistäen taustaorganisaatioihinsa kuuluvia toiminnallisia yksiköitä, jotka tarjoavat tutkijoille kliinisen tutkimustoiminnan tarvitsemia tukipalveluja ja toteuttavat myös omaa tutkimustoimintaa.
Yleislääketieteen professori Sirkka-Liisa Kivelä kertoi maakunnallisesta yhteistyöstä opetuksessa ja tutkimuksessa. Hän totesi, että lääkäreiden peruskoulutukseen kuuluvaa yleislääketieteen ja perusterveydenhuollon opetusta on jo pari vuosikymmentä järjestetty hajautetusti terveydkeskuksissa.
Alueen kunnat ja kaupungit ovat suhtautuneet kiitettävän aktiivisesti ja myönteisesti asiaan. Porin opetusterveyskeskus on valmistunut ja tarjoaa opetukseen hyvät ja ajanmukaiset tilat. Turussa ja Salossa hankkeet ovat pitkällä ja myös Uusikaupunki, Raisio ja Loimaa ovat päättäneet varustaa opetusterveyskeskustiloja.
Tämä on Kivelän mukaan valtakunnallista pioneerityötä ja hän toivoi, että valtion ja kuntien osallistumisesta hankkeiden rahoituskustannuksiin päästäisiin hyviin ratkaisuihin.
Tilaisuudessa jaettiin myös vuotuiset kunniakirjat väitöskirjoista. Kunniakirjan saivat vuoden 2004 aikana valmistuneet tohtorit Nora Hagelberg, Patricia Iozzo, Jarkko Kirjavainen, Janne Lähdesmäki, Sanna-Mari Maula, Hanna-Maarit Riski ja Arja Viinanen. Vuonna 2004 tiedekunnassa valmistui kaikkiaan 64 väitöskirjaa.
TN