Hammaspeikon vastaisku ?
Uusien tietojen mukaan suomalaislasten hammasterveys on menossa huonompaan suuntaan. Onko sokeriveron alennus tehnyt lasten hampaille saman minkä viinaveron alennus aikuisten terveydelle, lasten hammashoidon asiantuntija, dosentti Sára Karjalainen Turun yliopiston hammaslääketieteen laitokselta?
- Viimeaikaiset tiedot lasten hammasterveyden huonontumisesta ovat ikävää kuultavaa näin lasten hammaslääkärin kannalta. Näitä uutisia on jo osattu kyllä odottaa, sillä yhteiskunnassamme eletään ja on eletty jo vuosia lukuisten hammasterveyttä vaarantavien tekijöiden aikaa.
Vielä 70-luvulla maamme hammasterveys oli Euroopan kolmanneksi heikoin. Tilanne muuttui kahden seuraavan vuosikymmenen aikana dramaattisesti ja maamme siirtyi kolmen parhaimman joukkoon. 12-vuotiaiden lasten hampaiden reikiintymistä kuvaava indeksi parani tuona aikavälinä yli 80 %! Viime vuosikymmenellä hammasterveyden paraneminen pysähtyi vuosikymmenen alun tasolle ja 2000-luvun alussa saatiin jo sieltä täältä kuulla hälyttäviä uutisia hammasterveyden huononemisesta. Hampaiden reikiintymistä kuvaavat indeksit ovat uusimpien tietojen mukaan suurempia kuin 90-luvun parhaimpina vuosina. Toisin sanoen, muutos on toistaiseksi vähäinen, mutta negatiivinen kehityssuunta on selvä.
Karkit ja napostelu kuriin
- Monet hammasterveyttä vaarantavat seikat ovat saaneet vaikuttaa samanaikaisesti jo useiden vuosien ajan. On suorastaan ihme, ettei tilanne ole nykyistäkin hälyttävämpi.
Kaikkein suurimpana hammasterveyden vaaratekijänä näen sokeripitoisten makeisten ja juomien kulutuksen räjähdysmäisen kasvun. Lapsilla on makeita houkutuksia tarjolla kaikkina vuorokauden aikoina kaikissa tilanteissa. Koulutkaan eivät ole tässä mielessä rauhoitettuja, vaan makeismyyntiä ja virvoitusjuoma-automaatteja tavataan muutamia poikkeuksia lukuunottamatta lähes jokaisessa oppilaitoksessa.
Toiseksi suurimpana vaaratekijänä pidän napostelua, joka on syrjäyttämässä perinteisen ruokailukulttuurin. Jatkuva syöminen ja juominen pitää suun happamana ympäri vuorokauden ja lisää hampaiden reikiintymisen riskiä.
Fluoria, ksylitolia ja neuvontaa
- Kolmantena ongelmana pidän suomalaisten lasten suuhygieniatottumuksia. Yli puolet lapsista pesee hampaansa vain kerran päivässä tai harvemmin, jolloin puolet hampaiden tarvitsemasta päivittäisestä fluorisuojasta jää saamatta – puhumattakaan siitä, että hampaiden ienrajoille kertyvä bakteeripeite saataisiin tehokkaasti pidettyä poissa.
Neljäntenä ongelmana pidän sitä, että hammasterveyteen kohdistuvaa neuvontaa saadaan tänä päivänä hyvin sattumanvaraisesti. 70-luvulla hammasterveystilastojen ollessa huonolla mallilla julkinen hammashoito panosti neuvontaan: valistus- ja neuvontatunteja pidettiin ala-asteen jokaisella luokalla, "purskuttelijat" valvoivat lasten harjausta ja fluorihuuhteluita. Hammasterveystietoa jaettiin päiväkodeissa ja esikouluissa.
Kaikkea tätä toimintaa jouduttiin karsimaan ankaralla kädellä resurssien puutteessa 90-luvun alussa. Ei siis ihme, että syy-yhteys sokerin saannin ja hammasterveyden välillä on hämärtynyt. Ei liioin liene kummallista, että nuoret vanhemmat sekoittavat fluorin ja ksylitolin terveysvaikutukset ja uskovat tekevänsä parhaansa kun antavat lapsellensa jompaakumpaa kerran päivässä.
Tämän päivän pienten lasten kasvattajat ovat niitä hyvähampaisia nuoria, joiden hammasterveyden eteen omat vanhemmat ja julkinen hammashoito panostivat eikä näillä nuorilla vanhemmilla ole selvää käsitystä siitä, mitä tapoja ja tottumuksia hyvän hammasterveyden säilyttäminen arkielämältä vaatii.
TN