Avoimen yliopiston kehittäminen jakaa mielipiteitä
Opetusministeriön työryhmä ehdottaa radikaaleja muutoksia etenkin avoimen yliopiston kehittämiseksi. Opiskelijoiden piirissä avoimen väylää yliopistoon pidetään eriarvoistavana.
Elinikäistä oppimista pohtinut työryhmä luovutti perjantaina muistionsa suosituksineen opetusministeri Antti Kalliomäelle. Johtaja Markku Mattilan johtama työryhmä vaatii toimia etenkin yliopistollisen täydennyskoulutuksen ja avoimen yliopisto-opetuksen kehittämiseksi.
Työryhmän mukaan esimerkiksi avoin yliopisto-opetus tarjoaisi oivan välineen elinikäisen oppimisen parantamiseen. Ryhmä ehdottaakin ns. avoimen väylän avaamista ja sen kautta tapahtuvan opiskelijavalinnan laajentamista. Lisäksi muistiossa ehdotetaan mm. täydennyskoulutuskeskusten yhtiöittämistä.
Yliopistoon 45 pisteen jälkeen
Muistiossa ehdotetaan, että opiskelijan tulisi voida suorittaa kandidaatintutkinto kokonaan avoimessa yliopistossa tai siirtyä yliopistoon tutkinto-opiskelijaksi suoritettuaan 45 opintopistettä. Tällä hetkellä suurin osa Turun yliopiston tiedekunnista pitää rajana 50-60 opintoviikkoa, joka pisteiksi muutettuna tarkoittaa 100-120 opintopistettä.
Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen johtajan Kari Seppälän mukaan opintoviikkojen vertailu ei ole tärkeää. Hänen mielestään avoimesta siirtymisen helpottaminen on merkittävä uudistus, johon on myös pitkäjänteisesti pyritty.
- Olennaista on, että työryhmä ottaa kantaa tähän tärkeään asiaan. Kun ikäluokat pienenevät, on luontevaa parantaa avoimen väylää ja tehdä siirtymisestä joustavampaa.
Ylioppilaskunnan hallituksen koulutuspolitiikasta vastaava Mikko Koskinen puolestaan tyrmää radikaalit muutokset nykyiseen käytäntöön. Hänelle työryhmän kanta tulee epämieluisena yllätyksenä.
- 45 opintopistettä kuulostaa melko vähältä. Ylioppilasliike on jo aiemmin suhtautunut skeptisesti avoimeen yliopistoon väylänä tutkinto-opiskelijaksi. Pidämme sitä epätasa-arvoisena tekijänä, joka uhkaa suomalaista maksuttoman koulutuksen perinnettä.
Avoimen rooli riippuu yliopistosta
Koskisen mukaan avoin yliopisto ei ole aikoihin enää toiminut päätarkoituksensa mukaisesti aikuisopiskelun kehittäjänä.
- Avoimesta on tullut enenevässä määrin pelkkä preppauskurssi ennen yliopistoa. Tämä näyttää olevan seurausta yliopistojen kroonisesta rahoitusvajeesta. Mitään tarvetta ei ole opiskelijamäärien puolesta täydentää pääsykoemenettelyä, Koskinen korostaa.
Seppälä haluaa muistuttaa, että vallankumousta ei työryhmän raportin pohjalta olla tekemässä, vaan kaikki päätökset riippuvat viime kädessä siitä, mihin suuntaan yliopisto itse haluaa kehittyä.
- Emme me ole avaamassa yliopistoa kaikelle kansalle. On syytä painottaa, että tässäkin asiassa yliopistolla on itsellään lopullinen valta päättää tavoitteistaan.
"Yritetään silmänkääntötemppua"
Seppälän mukaan avoin yliopistolaitos kykenee tarvittaessa helpottamaan yliopiston opiskelijavalintoja. Työryhmän ehdottamassa täydennyskoulutuskeskusten yhtiöittämisessä hän ei sen sijaan näe järkeä.
- Tässä yritetään nyt tehdä silmänkääntötemppua ja toivotaan, että toiminnan muotoa muuttamalla syntyisi tyhjästä jotain uutta. Täydennyskoulutuskeskuksella on hyvä paikka ja johdon tuki toimia yliopiston sisältä käsin.
Hän ihmettelee yhtiöittämishaluja, sillä ainakin Turussa on tehty vuosikausia töitä yliopiston ja täydennyskoulutuskeskuksen välisen yhteistyön tiivistämiseksi. Seppälä pelkää että uudistukset saattavat vaarantaa aikaan saadun kehityksen. Hänen mukaansa yritysmuotoinen keskus joutuisi toimimaan liikemaailman sääntöjen mukaan ja pikku hiljaa etääntyisi yliopiston osaamisesta.
Kuvassa Täydennyskoulutuskeskuksen johtaja Kari Seppälä
Rami Nieminen