Proteesipäällysteitä ja laatustandardeja
Biomateriaaliala yhdistää yrityksiä ja korkeakouluja. Turun biomateriaalipäivät kokosi kaksipäiväiseen tapahtumaan kotimaisia ja ulkomaisia osaajia.
Turun biomateriaalipäivät järjestettiin tänä vuonna kolmatta kertaa. Kaksipäiväinen tapahtuma tarjosi laadukkaita kansainvälisiä esitelmiä sekä katsauksia biomateriaalialan yleiseen kehitykseen. Luentojen aiheina olivat esimerkiksi nanoteknologian alalle tarjoamat uudet sovellukset.
Seminaarin ensimmäinen päivä on perinteisesti omistettu Tekesin raporttikatsauksille. Yleisöluennoilla puolestaan käsiteltiin lääkealan yleistä lainsäädäntöä ja biomateriaalialaa koskevia laatujärjestelmiä. Alan kehityksen elinehto on läheinen yhteys yritysmaailmaan, mikä näkyi ohjelmistossa. Huippututkimusta tehdään sekä yksityisellä sektorilla että korkeakouluissa.
Konsultti Pasi Koskivaaran mukaan erilaiset laatujärjestelmästandardit ovat bioalalla merkittäviä juuri validoinnin, eli laadun todennettavuuden, vuoksi. Samalla kun dokumentoinnin määrä moninkertaistuu, eri markkina-alueilla erilaiset laatuvaatimukset kasvavat. Kokemukset Tampereen teknillisestä yliopistosta kuitenkin osoittivat laatustandardoinnin hyödyt. Biomateriaalitekniikan laitoksen siirtymistä laatujärjestelmään esitellyt Minna Veiranto totesi, että laatujärjestelmät hyödyttävät ja helpottavat yliopistojen ja yritysten välistä yhteistyötä.
Tiistain seminaariohjelmassa esiteltiin biotutkimuksen uusia saavutuksia sekä yritysmaailmasta että yliopistotutkimuksen saralta. Professori Panjian Li Johnson & Johnson -konsernista esitteli apatiittipäällysteiden uusia innovaatioita esimerkiksi titaani-implanttien päällystyksessä. Professori Maria Vallet-Regi Madridin yliopistosta puolestaan piti puheenvuoronsa biolasin mahdollisuuksista luumateriaalioperaatioissa.
Biolasia käytetään nykyään laajalti lääketieteellisissä sovelluksissa, kuten apatiittipäällysteitäkin. Erilaisia biomimeettisiä prosesseja hyödynnetään mm. luustovaurioiden korjaamisessa proteesien avulla. Molemmat tutkimusryhmät ovat kehittämässä nanoteknologian avulla uusia innovaatioita, joilla esimerkiksi titaaniproteesien pinnoitusta voidaan edelleen kehittää. Parempien materiaalien avulla on lisäksi mahdollista kuljettaa lääkeainemolekyylejä elimistöön. Esimerkiksi professori Lin ryhmän kehittämä implanttipäällyste kestää tehokkaasti kulutusta, mutta kykenee myös imemään itseensä proteiineja määrän, joka vastaa kahta prosenttia päällysteen omasta massasta. Näin ollen proteesiin tehtävään päällysteeseen on mahdollista lisätä potilaan kannalta vaivattomasti lääkeaineita.
Turun biomateriaalikeskuksen johtajan, dosentti Heimo Yläsen mukaan nanoteknologiasovellukset ovat globaalisti yksi suurimpia biomateriaalitutkimuksen kohteita. Hän olikin varsin tyytyväinen tapahtuman antiin. Biomateriaalipäivät onnistuvat saamaan joka vuosi paikalle alan ehdotonta kansainvälistä huippua.