Viestintä- ja vuorovaikutustaidot kansainvälistymisessä keskeisiä
- Viestintätaidot vieraalla kielellä ovat äärimmäisen tärkeitä, korosti opetusneuvos Anita Lehikoinen opetusministeriöstä.
Lehikoinen puhui tiistaina 21. maaliskuuta Turussa pidetyssä seminaarissa siitä, mitä kansainvälisyys korkeakoulututkinnoissa tarkoittaa. Tutkintojen tulee tuottaa osaamista, jonka kautta opiskelijasta tulee oman alansa asiantuntija ja tutkintojen tulee antaa valmiudet toimia kansainvälisessä työympäristössä.
Kielitaidon lisäksi tulisi olla myös oman kulttuurin tuntemusta. Myös globalisaation ja kansainvälisen vuorovaikutuksen ymmärrys on akateemisessa koulutuksessa tärkeää. Kansainväliset rakenteet eivät ole välttämättä likikään kaikille tuttuja. - Monikaan ei esimerkiksi tiedä, miten Euroopan unioni toimii, totesi Lehikoinen.
Opetusneuvos Lehikoisen mukaan tutkintovaatimusten yhdenmukaistamisessa on eri Euroopan maissa vielä paljon työtä, vaikka opintojen mitoitukseksi onkin määritelty 60 opintopistettä lukuvuotta kohden. Laadunvarmistus on tärkeä osa Bolognan prosessia.
Suomen tavoitteena on, että suomalaisista korkeakouluopiskelijoista kolmasosa suorittaisi osan tutkinnostaan ulkomailla. Joillakin koulutusaloilla on menty tästä ylikin, mutta toisissa ollaan kaukana jäljessä.
Seminaarin avannut professori Riitta Pyykkö viittasi kovenevaan kilpailuun opiskelijoista, jota käydään Euroopan, Yhdysvaltojen ja kilpailussa ritirinnan olevan Aasian kanssa. Työ ei ole loppunut: Bolognan prosessin kolmas sykli tuo mukanaan tohtoriopintojen rukkaamisen.
Suomalaisiin englanninkielisiin maisteriohjelmiin olisi tärkeätä saada mukaan suomen tai ruotsin kielen ja kulttuurin opintoja, jotta täällä opiskelevat pääsisivät sisään suomalaiseen kulttuurin ja voisivat jäädä Suomeen pysyvämmin.
Bolognan vanavedessä –seminaari keräsi Turkuun noin 220 osallistujaa eri puolilta Suomea. Seminaarin järjestivät yhdessä Turun yliopisto ja Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO.
