Borreliabakteeri voi lymytä elimistössä
Borreliabakteeri voi olla suojassa elimistössä jopa useita vuosia. Potilas saattaa oirehtia niin epämääräisesti, ettei oireita osata heti yhdistää borrelioosiin.
Professori Matti Viljasen tutkimusryhmä on kehittänyt hiirimallin, jonka avulla piiloutunut borreliabakteeri voidaan paikallistaa elimistössä ja hoito osataan kohdistaa oikein. Viljasen ryhmä on osa suomalais-ruotsalaista tutkimuskonsortiota, joka kuuluu Suomen Akatemian ja Ruotsin Strategisen Rahaston yhdessä rahoittamaan Mikrobit ja ihminen –tutkimusohjelmaan.
Lähinnä punkkien levittämä bakteeri pystyy tunkeutumaan aivoihin saakka. Punkit levittävät useita tauteja, joista yleisin Pohjoismaissa on Lymen borrelioosi. Puremakohdan ympärille leviävä rengasmainen ihottuma kielii siitä, että bakteeri on päässyt elimistöön. Borrelioosi paranee yleensä antibioottihoidolla, mutta lähinnä immuunivasteen geneettisistä tekijöistä johtuen se voi joskus kroonistua. Kymmenesosalla pureman saaneista oireet jatkuvat kaikista hoitoyrityksistä huolimatta. Parasta on, jos antibioottihoito pystytään antamaan mahdollisimman varhain.
Helsingin yliopiston professorin Seppo Meren tutkimusryhmä on puolestaan selvittänyt, että borreliabakteerit kykenevät sitomaan itseensä ihmisen tulehduksen hillitsijävalkuaista. Näin ne naamioituvat elimistöön eivätkä joudu tulehdussolujen syömiksi tai suoraan tapetuiksi.
Uumajan yliopiston professorin Sven Bergströmin tutkimusryhmä on tutkinut borreliabakteerin eri muotoja ja niiden kulkeutumista lintujen mukana. Muuttolinnuilla on tutkimuksen mukaan myös tärkeä rooli Lymen borrelioosin levittämisessä. Lymen borrelioosi voi aiheuttaa ihottumaa, niveltulehdusta ja vaikeimmillaan erilaisia neurologisia häiriöitä. Vuosittain Suomessa sairastuu parituhatta ihmistä.
Professori Sven Bergströmin tutkimusryhmä on tutkinut mm. rastaiden roolia borreliabakteerin levittäjinä. Suomalais-ruotsalaisen tutkimuskonsortion jäsenet olivat viime viikon lopulla koolla Turussa.