Bolognan prosessissa on vielä paljon tehtävää
Coimbra-verkoston vuosikokouksen ensimmäisessä yleisistunnossa keskusteltiin korkeakoulutuksen kehittämistarpeista Euroopassa.
– Eurooppalaisen korkeakoulutuksen vahvuus on monimuotoisuudessa, painotti johtaja Anita Lehikoinen (kuvassa) opetusministeriöstä Coimbra-konferenssin yleisistunnossa Mauno Koivisto -keskuksessa 31.5. – Bolognan prosessin perusajatus on, että tätä monimuotoisuutta tulee organisoida.
Lehikoinen toi tilaisuuteen terveiset toukokuussa Lontoossa pidetystä opetusministerien Bolognan prosessin seurantakokouksesta. Monilla alueilla on Lehikoisen mukaan edistytty, mutta tehtävää on vielä paljon.
– Liikkuvuuden lisääminen on Bolognan prosessin kärkitavoitteita, ja paljon onkin tapahtunut. Tilanne on kuitenkin tällä hetkellä osittain epätasapainoinen: monet maat pääasiassa lähettävät opiskelijoita ja toiset ottavat vastaan. On myös paljon opiskelijoita, joilla ei ole varaa siirtyä maasta toiseen. Tarvitsemme uusia työkaluja liikkuvuuden edistämiseksi.
Tutkintorakennetta yhdenmukaistettava entisestään
Toinen keskeinen teema Bolognan prosessissa on tutkintorakenteen yhdenmukaistaminen. Tällä hetkellä tutkintorakenne on Lehikoisen mukaan vertailukelpoinen lähinnä pintatasolla. – Maiden välillä on edelleen vaihtelua siinä, mitä työmäärää yksi opintopiste vastaa, Lehikoinen huomautti.
Yhtenä tärkeänä tulevaisuuden tavoitteena hän mainitsi sosiaalisen ulottuvuuden painottamisen. – Korkeakouluista valmistuneiden pitäisi heijastaa jokaisessa maassa tasaisesti koko väestöä. Korkeakouluissa ei kuitenkaan usein ole tietoja opiskelijoiden taustoista, mikä vaikeuttaa valvontaa.
Laadunvarmistajien rekisteri lisää läpinäkyvyyttä
Lehikoinen otti esille myös laadunvarmistukseen osallistuvista eurooppalaisista tahoista koostuvan rekisterin, joka Lontoon kokouksessa oli päätetty perustaa. Hän huomautti, että kaikissa maissa tätä rekisteriä ei pidetä yhtä tärkeänä kuin Suomessa. – Rekisteri takaa läpinäkyvän ja luotettavan informaation saannin laadun arvioinnista ja sen suorittajista. Rekisterin avulla vakuutamme esimerkiksi pohjoisamerikkalaiset ja aasialaiset siitä, että meillä luotettavat tahot varmistavat laadun, Lehikoinen sanoi.
Tilaisuudessa puhuivat myös Mary Ritter Lontoon Imperial Collegesta ja Heather Eggins Stratchclyden ja Sttaffordshiren yliopistosta. Ritterin (kuvassa oikealla) mukaan korkeakouluopinnoissa olisi hyödyllistä painottaa ns. siirrettäviä taitoja, jotka eivät ole sidottuja yhteen tieteenalaan, vaan joista on hyötyä useissa ammateissa. Tällaisia ovat esimerkiksi tutkimuksen hallinnointiin, ajankäyttöön, viestintään ja ryhmätyöhön liittyvät taidot. Eggins puhui perinteisen tohtorijärjestelmän rinnalla USA:ssa ja eräissä muissa maissa toimivasta professional doctorate -järjestelmästä ja sen eduista.
Tilaisuuden päätteeksi jaettiin ensimmäistä kertaa 5000 euron suuruinen Arenberg-Coimbra Group Erasmus -palkinto, jonka sai Turun yliopiston kulttuurihistorian oppiaineesta joulukuussa 2005 valmistunut FM Mila Oiva. Palkinnon luovutti Arenbergin prinssi (vasemmanpuoleisessa kuvassa oikealla). Vuosittain jaettavalla palkinnolla Arenberg-säätiö pyrkii edistämään Euroopan historian ja kulttuurin tuntemusta eurooppalaisten opiskelijoiden keskuudessa.
Teksti: Tuukka Välimäki
Kuvat: Tuukka Välimäki ja Kirsi Korpela