Uusia teoksia eduskunnan historiasta
Eduskuntatutkimuksen projektin toimittamasta historiakirjasarjasta on ilmestynyt kaksi uutta osaa: Kansanedustajan työ ja arki sekä Kansainvälinen eduskunta.
Eduskuntatutkimuksen projektin tutkimusjohtaja, dosentti Juhani Mylly ja erikoistutkija Ville Pernaa luovuttivat kirjasarjan toiseksi viimeisen erän, osat 5 ja 11, rehtori Keijo Virtaselle torstaina 13.12.
Kirja Kansanedustajan työ ja arki (osa 5) sisältää dosentti, professori Anne Ollilan tutkimuksen Ammattina kansan edustaminen sekä professori Heikki Paloheimon tutkimuksen Eduskuntavaalit 1907-2003.
Osassa 11 on viisi tutkimusta: dosentti Jorma Kallenaution Puolueettomuuspolitiikan linjalla kohti Euroopan unionia, dosentti Teija Tiilikaisen Suomen ulkopolitiikka ja EU-politiikka 1995-2005, dosentti Tapio Raunion Euroopan unionin vaikutus eduskunnan työhön, europarlamentin jäsen Reino Paasilinnan Europarlamentaarikon työ sekä dosentti Ilkka Seppisen Eduskunnan ulkosuhteet.
Korkealuokkainen sarja nopeassa aikataulussa
Edellisen eduskunnan historian kirjasarjan toimittaminen kesti yli 20 vuotta. Nyt ilmestyvä sarja toimitettiin kahdessa vuodessa.
- Viimeisetkin osat ovat lähteneet jo taittoon, eli olemme pysyneet hyvin tiukassa aikataulussa, Pernaa sanoo.
Yli 6000 sivunkirjasarja täyttää tutkimusjohtaja Myllyn mukaan tietokirjojen korkeimmatkin standardit.
- Esimerkiksi kuvat on valittu massiivisesta, tuhansien valokuvien aineistosta tukemaan asiantuntijoiden tekstejä. Oma mittava työnsä on myös ollut kirjojen kattavien henkilöhakemistojen ja lähdeluetteloiden laatiminen.
Tutkimussarja koostuu 12 kirjasta, jotka yhdessä tarjoavat kokonaiskuvan eduskunnan toiminnasta, historiasta ja suomalaisesta demokratiasta vuosina 1906-2006. Sarjasta ovat aiemmin ilmestyneet osat 1, 2, 3, 4, 6, 7, 8 ja 10.
Asiantuntijapoliitikkoja ja työnarkomaaneja
Turun yliopiston kulttuurihistorian dosentti, professori Anne Ollilan tutkimuksessa on käytetty päälähteenä veteraanikansanedustajilta kerättyä muistitietoa.
Ollilan mukaan yhteiskunnan monimutkaistuessa työmäärä eduskunnassa on kasvanut, minkä vuoksi kansanedustajan tehtävä on muuttunut luottamustoimesta päätoimiseksi ammatiksi.
Jatkuva matkustaminen, erilaiset kokoukset ja puhetilaisuudet tekevät kansanedustajien elämästä tiukasti aikataulutettua. Osa veteraanikansanedustajista tunnustaakin olleensa työnarkomaaneja, koska kansanedustajuus tulkitaan luottamustehtäväksi, josta ei voi olla lomalla.
Ammatillistuminen näkyy myös siinä, että monet poliitikot ovat omaksuneet virkamiestyylin. He ovat enemmän asiantuntijapoliitikkoja kuin tietyn aatteen edustajia.
Julkaistu 13.12.2007
TK