Elintarvikekemia vietti 35-vuotisjuhlaa
Sekä yliopistoväkeä että elintarviketeollisuuden edustajia kerääntyi paikalle, kun Turun yliopiston elintarvikekemian yksikkö juhlisti 35-vuotista taivaltaan tiistaina 16.8. Juhlapuheissa korostettiin eri tieteenalojen ja tieteen, teollisuuden ja yhteiskunnan välisen yhteistyön tärkeyttä.
Elintarvikekemia on vuosien varrella kehittynyt yhden apulaisprofessorin laboratoriosta Turun elintarviketutkimuksen keskukseksi. Biokemian ja elintarvikekemian laitoksessa toimiviin elintarviketieteisiin kuuluvat elintarvikekemia, elintarvikekehitys ja elintarvikkeiden in vitro -diagnostiikka sekä yliopiston erillislaitos Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus.
Turkulainen tutkimus sai kiitosta
Juhlapuhujat kiittelivät elintarvikekemian laboratorion perustajaa emeritusprofessori Reino Linkoa, joka puolestaan antoi tunnustusta työnsä jatkajille. – Oppiaine on edennyt alkuajoista melkoisen harppauksen. Kantavana voimana on ollut nuorten tutkijoiden taito ja ahkeruus.
Turkulaista tutkimustyötä kehuivat myös muut puhujat. Rehtori Keijo Virtanen otti ksylitolin esimerkiksi pitkäjänteisestä ja kansainvälisesti merkittävästä perustutkimuksesta. Uutta painoarvoa biotieteet ovat saaneet Turun yliopiston ja Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen VTT:n yhteisen tutkimuksen huippuyksikön myötä, johon presidentit Tarja Halonen ja Vladimir Putin kävivät tutustumassa elokuun alussa.
Yhteistyön tärkeyttä korostettiin
Elintarvikekemian professori Heikki Kallio muistutti, ettei kysymyksessä ole pelkästään oppiaineen oma juhla. – Kokonaisuus ei synny vain substanssiosaajien käsissä, vaan siihen vaikuttavat yliopiston, yhteiskunnan ja teollisuuden riskipäätökset.
Myös Keijo Virtanen ja Kuopion yliopiston rehtori Matti Uusitupa korostivat yhteiskunnan ja teollisuuden panostuksen tärkeyttä tieteelliselle tutkimukselle. Rohkeutta ja innovatiivisuutta peräänkuulutettiin. – Teollisuuden on uskallettava ottaa riskejä. Kemistien, lääkäreiden ja elintarviketeollisuuden yhteistyönä syntyneen Benecolin voittokulku toimii tästä rohkaisevana esimerkkinä, Uusitupa painotti.
Puhujat pitivät eri tieteenalojen ja perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen vuorovaikutusta tärkeänä. Sekä kansallisen että kansainvälisen yhteistyön merkitystä korostettiin. – Pienelle maalle kansallinen verkottoituminen merkitsee paljon. Meillä on kaikki edellytykset nousta kansainväliselle huipulle, ellemme ole siellä jo nyt, Uusitupa maalaili tulevaisuudennäkymiä.