Erityisopetuksessa jo joka kolmas turkulaisoppilas
Erityisopetukseen osallistuu yhä enemmän suomalaislapsia ja -nuoria. Suurissa kaupungeissa, kuten Turussa, erityisopetuksen piirissä on jo noin joka kolmas oppilas. Suurin osa heistä on osa-aikaisessa erityisopetuksessa.
Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan arviointiyksikön ja Turun kaupungin koulutoimintakeskuksen yhteistyöhankkeessa oli mukana viisi turkulaista erityiskoulua ja 12 perusasteen koulua. Tutkimuksessa kävi ilmi, että oppilaat viihtyvät hyvin erityisopetuksessa. Varjopuolena on kuitenkin kiusaaminen. Luokkamuotoisessa erityisopetuksessa joka kolmas oppilas ilmoittaa, että häntä on kiusattu kuluneen kouluvuoden aikana.
Ratkaisuiksi kasvavaan erityisopetukseen tutkijat tarjoavat perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämistä ja resurssien lisäämistä. Myös opettajien koulutuksessa erilaisen oppilaan, kuten maahanmuuttajalapsen, kohtaamiseen tulee kiinnittää huomiota. Vanhaa kunnon tukiopetustakaan ei saisi kouluissa unohtaa.
Noin kuusi prosenttia koko maan oppilaista on pysyväisluontoisesti kokoaikaisessa erityisopetuksessa. Osa-aikaisista erityisoppilaista suurin osa käy saamassa erityisopetusta kerran viikossa. Erityisopetukseen voidaan ohjata hyvin monista eri syistä, joista tavallisimpia ovat oppimisvaikeudet.
Erityisopetus laajenevana koulutienä -tutkimuksessa selvitettiin myös vanhempien, opettajien ja maahanmuuttajaoppilaiden ja -vanhempien kokemuksia ja näkemyksiä.
- Laman jälkeen lasten ongelmat ovat kasvaneet. Voidaan hyvällä syyllä puhua, että peruskoulu on täynnä laman lapsia. Suomalaislapset pärjäsivät loistavasti OECD:n PISA-tutkimuksessa, mutta siitä selvisi myös, että lapset viihtyvät koulussa huonosti eivätkä ole kiinnostuneita esimerkiksi matematiikasta, totesi professori Risto Rinne tutkimuksesta pidetyssä tiedotustilaisuudessa keskiviikkona.
Lapsen sosiaalisella taustalla on merkitystä ja mm. perhettä kohdannut pitkäaikainen työttömyys on myös lapsille suuri rasite. Myös sukupuoli vaikuttaa asiaan: kolme neljäsosaa luokkamuotoisessa erityisopetuksessa olevista on poikia. Maahanmuuttajalapset taas tarvitsisivat lisää tukea ja aikaa suomen kielen oppimisessa.
Kuvassa vas. projektipäällikkö Kirsi Klemelä, maahanmuuttajien erityisopetusta tutkiva erityisopettaja Annele Laaksonen ja professori Joel Kivirauma.