Hyvää tieteellistä käytäntöä edistetään kansainvälisellä yhteistyöllä
Humanistisissa tieteissä ja ideavarkaustapauksissa rikkomusten osoittaminen ja selkeä määrittely on kaikkein ongelmallisinta.
- Tulevat tutkijat ja muut tieteentekijät on saatava tietoisiksi eettisen tutkimuksen periaatteista mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, totesi Turun yliopiston kansleri ja Tutkimuseettisen neuvottelukunnan puheenjohtaja Eero Vuorio avatessaan perjantaina 12.11. tutkimuseettisiä kysymyksiä käsitelleen kaksipäiväisen seminaarin. Paikalla oli Itämeren alueen yliopistoverkoston (BSRUN) jäsenyliopistojen edustajia Suomesta, Venäjältä, Baltian maista ja Puolasta.
Neuvottelukunnan pääsihteeri Salla Lötjönen esitteli tarkemmin Suomessa käytössä olevia hyvän tieteellisen käytännön kriteerejä. - Seitsenkohtaiseksi muotoutunutta listaa tarkastettiin viimeksi vuonna 2002, kertoi Lötjönen. Ohjeistossa painotetaan sekä tutkimusaineiston korrektia käyttöä että muiden tutkijoiden ja heidän työnsä asianmukaista huomioimista. Tavallisimmat ja myös yleensä helpoimmin selvitettävät rikkomussyytteet liittyvät Lötjösen mukaan plagiointiin, vaikeimmat puolestaan ideavarkauksiin. Tutkimuseettinen neuvottelukunta antaa lausuntoja kiistanalaisissa tapauksissa, mutta se ei voi antaa juridisesti velvoittavia määräyksiä. Neuvottelukunnan tehtäviin kuuluu myös muun muassa alan kansainvälisen kehityksen seuranta ja osallistuminen kansainväliseen yhteistyöhön.
Seminaarin kansainväliset vieraat esitelmöivät kotimaidensa tutkimuseettisistä instituutioista ja niissä sovellettavista käytännöistä sekä osallistuivat aktiivisesti keskusteluun. - Humanistisissa tieteissä rikkomusten osoittaminen ja selkeä määrittely on kaikkein vaikeinta, kun aineistoa ei voida luonnontieteiden tavoin mitata ja käsitellä kiistattoman objektiivisesti, totesi professori Zbigniew Szawarski Puolan tiedeakatemiasta. Szawarski mainitsi ääriesimerkkinä Puolassa riesana olevat holokaustinkieltäjät, jotka toimivat poliittisten intohimojen pohjalta vääristellessään historiaa.
- Myös tieteen kaupallistuminen on noussut kaikkialla vakavaksi ongelmaksi. Houkutus käyttää tiedettä vain instrumenttina ja taloudellisten etujen ajamiseen on kasvanut huolestuttavasti, Szawarski harmitteli.
Ville Laamanen
Kuvassa seminaarin kansainvälisiä osallistujia, tutkija Aleksandr Vasiljev Vilnan yliopistosta (vas.), professori Nadezda Golik ja tohtori Ivan Potekhin Pietarin valtiollisesta yliopistosta sekä professori Zbigniew Sazawarski Puolan tiedeakatemiasta.