EU-oikeuden tuntemisessa puutteita
Korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo painottaa täydentävän koulutuksen tarvetta.
- Ei ole itsestään selvää, että suomalaiset tuomarit, syyttäjät ja asianajajat tuntevat Euroopan Unionin oikeusjärjestyksen rakenteen ja sisällön. EU-oikeuden suhde kansalliseen ja kansainväliseen oikeuteen ei myöskään ole aina yksiselitteinen, totesi Koskelo EU-oikeuden teemaluentopäivänä 2.10.
- EU-oikeuden ja kansallisen oikeuden vuorovaikutus sekä soveltaminen saattavat muodostua ongelmaksi tilanteessa, joissa asianomaisilla henkilöillä ei ole riittävää eurooppaoikeuden tuntemusta. Olisi tärkeää osata tunnistaa, milloin kyse on eurooppaoikeudellisesta asiasta ja miten tällöin kuuluu menetellä. On olemassa tapauksia, joissa syytteet on hylätty ja asianomistaja on jäänyt ilman korvausta, koska tätä puolta ei ole huomioitu, Koskelo muistutti.
Korkeimman oikeuden näkökulmasta puhuneen Koskelon mielestä tuomareiden ammatillisessa orientoitumisessa on tapahtunut eurooppaoikeuden myötä roolimuutos. Aikaisemmin tuomareiden työskentely pohjautui pitkälti lakikirjaan, mutta nykyisessä tilanteessa tuomarille kuuluu entistä vahvemmin myös kriittisen normikontrollin harjoittaminen. Lisäksi muutos oikeuslähdeperustassa sekä lisääntynyt normiaineksen määrä tuovat uusia haasteita tuomareiden arkipäivään.
- Uudenlainen ammatillinen orientoituminen tuo mukanaan tarvetta lisäkoulutukselle. Tällä hetkellä tuomareiden, syyttäjien ja asianajajien täydennyskoulutus on heikosti järjestetty, Koskelo kertoo.
Teemaluentopäivän järjesti Turun yliopiston yleisen oikeustieteen oppiaine. Tilaisuudessa eurooppaoikeutta ja kansainvälistä ihmisoikeusnormistoa käsiteltiin myös korkeimman hallinto-oikeuden sekä asianajajan näkökulmasta.
KK