Vaikeuksien kautta viisikymppiseksi
Eurovision laulukilpailuissa kamppaillaan musiikin ohella esimerkiksi kansallisuudesta ja kulttuurisesta näkyvyydestä.
Kansainvälinen populaarikulttuurin keskus IIPC (International Institute for Popular Culture) järjesti perjantaina 4.5. Turun yliopistossa avoimen seminaarin Eurovision laulukilpailuista.
FT Mari Pajalan mukaan on näyttänyt usein epätodelliselta, että Eurovision laulukilpailut ehtisivät yli 50 vuoden ikään. Ristiriitoja ja boikotteja on vuosien varrella aiheuttanut mm. julkisen palvelun ja kaupallisuuden suhde. Eurovision laulukilpailujen säilymiseen on vaikuttanut vahvasti sen taustalla oleva Euroopan yleisradioliitto EBU. Kilpailuja on myös uudistettu suuresti 1990- luvun lopulta lähtien.
- Yksi syy kilpailujen olemassaololle tänä päivänä on niiden sisältämä Eurooppa-politiikka. Osallistujamäärä on vuosien mittaan kasvanut runsaasti. Kilpailut on paikka osoittaa eurooppalaisuutta ja määritellä Euroopan rajoja, Pajala kertoi.
- Kilpailut pitää suosiossa myös niiden sisältämä perusdraama. Euroviisut menevät aina tietyn kaavan mukaan: siinä on lauluja, joista valitaan äänestämällä voittaja. Kyseessä on suora lähetys, jossa on kontakti eri maihin ja vuosittain vaihtuva tapahtumapaikka.
Pajala ei näe mahdottomana, että kymmenen vuoden päästä kilpailtaisiin jo koko maailman viisuvoitosta. Amerikkalainen mediajätti NBC onkin jo ostanut oikeudet Eurovision laulukilpailujen formaattiin.
- Kilpailujen kehitystä on tosin vaikea ennustaa, sillä siihen vaikuttavat mm. mediakentän ja politiikan muutokset, Pajala sanoi.
FT Tarja Rautiainen Tampereen yliopistosta puhui tilaisuudessa musiikista ja kilpailusta myöhäiskapitalismin näkökulmasta. Rautiaisen mukaan nykypäivän laulukilpailuja, kuten Idolsia ja yhä enenevässä määrin myös Eurovision laulukilpailuja määrittää "höpötyskulttuuri".
- Idolsissa ja myös Euroviisuissa kaikki mahdollinen pitää saada sanotuksi julki. Laulukilpailu ei olekaan kilpailua vain musiikin alueella, vaan kilpailua yleisestä kulttuurisesta näkyvyydestä. Kilpailuissa tavoitteena on luoda ns. kokonaiselämys, julkisuutta pidetään arvona sinänsä, Rautiainen kertoi.
Professori Vesa Kurkela käsitteli Euroviisuja ja suomalaisen musiikkikustannuksen yrityskulttuurin muutoksia. Kurkela epäili, että edustajan promoaminen olisi voinut tuoda Suomelle menestystä kisoissa jo paljon Lordia aikaisemmin.
- Euroviisujen promootio ja urheilun doping ovat melkein sama asia: tehdä saa, muttei jäädä kiinni. Menneiden vuosien huono viisumenestys saattoi osaltaan johtua Yleisradion kaupallisuutta vieroksuvasta asenteesta. Vasta 2000-luvulla systemaattinen promootio on alkanut tuottaa tulosta, Kurkela arveli.
Esityskielen vapautuminen vuonna 1999 muutti Kurkelan mukaan Euroviisujen luonnetta paljon - esimerkiksi perinteinen iskelmä on jäänyt sivuun. Vaikka Lordin voiton myötä on keskusteltu Euroviisujen musiikkityylin muuttumisesta raskaampaan suuntaan, Kurkela ei näe hevimusiikin eroavan merkittävästi kilpailujen perinteisestä linjasta.
- Hevissä olennaista on mahtipontisuus, lavashow ja spektaakkelin hillitön hakeminen. Tämä kaikki voidaan nähdä yhtenä osana koko Euroviisuperinnettä, Kurkela totesi.
Annemari Anttila