Fredrika Runeberg vaikuttavana historian kirjoittajana
Fredrika Runeberg ei ole jäänyt historian kirjoihin ainoastaan tunnetun runoilijamiehensä varjoihin, vaan hän on viimeistään nyt noussut kiinnostuksen kohteeksi myös vaikuttavana historian kirjoittajana.
Fredrika Runeberg oli yhteiskunnallinen ajattelija, joka toimi koko elämänsä ajan eri tehtävissä kirjallisuuden kentällä kirjailijana, kääntäjänä ja sanomalehtinaisena. Hänen syntymästään tulee tänä syksynä kuluneeksi 200 vuotta.
Aitoa ajankuvaa ja aikalaislähteitä
Filosofian tohtori Anu Lahtinen nosti Turun yliopistossa järjestetyssä Fredrika Runebergin työtä ja merkitystä pohtivassa juhlaseminaarissa esille Fredrika Runebergin merkityksen nimenomaan historian kirjoittajana. Lahtisen mukaan erityisesti Fredrika Runebergin historiallinen romaani Sigrid Liljeholm on onnistunut hämmästyttävän hyvin historiallisessa ajankuvassa ja alkuperäislähteiden käytössä.
- Romaani Sigrid Liljeholm on innoittanut minua monin tavoin, keskiajan ja 1500-luvun tuntijana tunnettu Lahtinen kertoo.
- Suhteeni Fredrika Runebergiin on ollut osittain lähes "fanittava", Lahtinen myöntää löydettyään romaanista omallekin tutkimustyölleen tärkeitä lähteitä.
Vaikka tutkijat meidän päivinämme osaavatkin antaa arvostusta Runebergin historian kirjoitukselle, Runeberg ei säästynyt aikalaistensa kritiikiltä.
- Fredrika oli ylpeä ajanmukaisesta esittämistavastaan, mutta joutui kuitenkin tasapainoilemaan esittämistavan ja lukijoiden arvostelujen välillä, koska esittämistapa jäi lukijoille osittain vieraaksi. Hänen saamansa kritiikki johtui kuitenkin yksinkertaisesti siitä, että Fredrika oli lukenut enemmän kuin kriitikkonsa, Lahtinen kertoo.
Fredrika Runeberg nosti esille naisen aseman
Lahtisen mukaan Fredrika Runebergin teoksissa on vahvasti esillä myös naisen asema.
– Fredrika Runeberg pohti tärkeitä sosiaalihistoriallisia kysymyksiä. Runebergin tyyli on sekä eläytyvä, mutta myös lähteisiin pureutuva ja niihin perustuva. Hän on poiminut erityisesti naisista kertovat lähteet 1700-1800 -luvun lähdekirjallisuudesta.
Lähdekirjallisuuden saaminen ei kuitenkaan ollut täysin ongelmatonta ja Lahtinen kertookin Runebergin todenneen muistelmissaan ajan ja lähteiden puutteen vaikeuttaneen kirjoitustyötään. Runeberg kertoi, että naisena hänen oli vaikea saada niitä käyttöönsä. Lahtisen mukaan tämä osoittaa, että Fredrika Runeberg olisi tahtonut tehdä vieläkin kattavampia ajan kuvauksia kuin hänen aikanaan oli mahdollista.
Lahtisen mukaan erityisesti Sigrid Liljeholmissa kommentoidaan sellaisia sosiaalihistoriallisia kysymyksiä kuin, mikä naisen asema oli tilanteessa, jossa nainen ei ollut itsenäinen toimija suhteessa mieheen. Runebergin teoksissa oleellista oli myös arkisempien näkymien luominen historiaan, mikä nostaa myös naisten historiaa näkyvämmin esille.
Johanna Vuori
Julkaistu 16.9.2007