Geologian päivät johdattavat geologin työhön
Turun yliopiston ja Åbo Akademin geologian laitoksilla on viikonloppuna avoimet ovet. Ohjelmassa on myös opastettuja retkiä.
Geologian päivillä järjestetään ohjelmaa yli 30 paikkakunnalla. Valtakunnallinen tapahtuma järjestetään tänä vuonna toista kertaa. Geologian päivät levittävät tietoa mm. kivien ja mineraalien käytön ja niiden tuntemuksen merkityksestä ihmiskunnalle sekä valoittavat geologin moninaista tehtävänkuvaa.
- Ohjelma on suunnattu kaikille kiinnostuneille. Aiemmin paikalle on tullut geologiaa ja mineraaleja harrastavia ihmisiä, sekä lapsiperheitä, kertoo Kari Yli-Kyyny Turun yliopiston geologian laitokselta.
Perjantaina koululaiset pääsevät tutustumaan geologian laitoksiin.
Lauantaina Turun yliopiston kivimuseo on auki ja Åbo Akademin mineraali- ja kivinäytteet ovat esillä. Laitoksilla voi tutustua myös siihen, miltä kivet ja mineraalit näyttävät mikroskoopissa.
- Turun yliopiston geologian laitoksella paikalla on gemnologi, joka tunnistaa korukiviä ja arvioi niitä. Mukaan voi ottaa omia kiviä ja mineraaleja tunnistettavaksi, sanoo Yli-Kyyny. Geologian laitos sijaitsee Yliopistonmäellä, Luonnontieteiden talo II:n 3. kerroksessa.
Lauantaina järjestetään myös kaupunkikierros, missä opas kertoo Turun rakennuksissa käytetyistä kivistä. Retkellä saa tietoa kiven käytöstä uusissa ja vanhoissa rakennuksissa sekä erilaisten kivien soveltuvuudesta rakennuskäyttöön.
- Esimerkiksi Pohjolan talossa marmori on vääntynyt samalla tavalla kuin Finlandia-talossa, kertoo Kari Yli-Kyyny.
Laukkavuorella Turun Katariinassa voi puolestaan kuulla, kuinka maapallon historia luetaan kalliosta. Etelä-Suomen kehityksestä 1900-1800 miljoonaa vuotta sitten kertoo opastetulla retkellä professori Olav Eklund.
Geologin työnkuva tutuksi
Geologian päivien merkitys on Kari Yli-Kyynyn mukaan etenkin siinä, että tavallisesti ihmiset tietävät hyvin vähän siitä mitä kaikkea geologi tekee.
- Geologi on monessa mukana. Esimerkiksi Turun yliopistossa geologia on painottunut malmien ja mineraalien tutkimisen lisäksi maaperän rakenteen tutkimiseen, pohjavesigeologiaan, ympäristögeologiaan, järvien ja Itämeren sedimenttitutkimukseen ja sitä myötä myös ilmastonmuutostutkimuksiin, sanoo Yli-Kyyny.
- Suomesta viedään paljon rakennuskiveä ulkomaille. Tämä on kasvava ala. Hyvästä kivestä on kalliimpi rakentaa, mutta lopputulos on lähes ikuinen, toteaa Yli-Kyyny.
Saara Henriksson