Radioastronomian keksijän tuhkaa Tuorlaan
Tuorlan observatorio on saanut erityislaatuisen tunnustuksen. Osa vuonna 2002 kuolleen radioastronomian keksijä Grote Reberin tuhkasta lahjoitettiin observatorioon.
Tuorlan observatoriolla järjestettiin keskiviikkona 24.11. pienimuotoinen muistotilaisuus tunnustetun yhdysvaltalaisen tutkijan kunniaksi.
Tieteiskirjallisuuden vakiorekvisiittaan kuuluu yksinäinen keksijänero, joka rakentaa kellarissaan aikakoneen tai kuuraketin. Tällaisia tutkijoita ei juuri ole olemassa todellisuudessa. Poikkeuksena on Grote Reber, joka keksi takapihallaan radioastronomian, tähtitieteen nykyisin kenties tärkeimmän tutkimusalan, suunnitteli ja rakensi maailman ensimmäisen radiokaukoputken vuonna 1933, ja teki maailman ensimmäisen radiokartan Linnunradasta. Reber havaitsi myös Auringon radiosäteilyn ja kohteet, jotka vuosikymmeniä myöhemmin tunnistettiin jättiläismäisiksi mustiksi aukoiksi, kvasaareiksi. Reberin havainnot ovat pohjana nykyisten radiotähtieteilijöiden työlle.
Reberin testamentin toimeenpanijat ovat päättäneet kunnioittaa hänen muistoaan jakamalla hänen tuhkansa uurniin, jotka sijoitetaan radiotähtitieteessä kunnostoutuneisiin tutkimuslaitoksiin.
Professori David Jauncy The Australia Telescope National Facilitysta ja Queen Victoria museon kuraattori Martin Georgy ovat parhaillaan maailmanympärimatkalla. Uurnien määränpäänä on Tuorlan observatorion lisäksi Noebeyaman radioobservatorio Japanissa, Green Bank -observatorio ja Very Large Arrey -kaukoputki Yhdysvalloissa sekä Jodrell Bank -observatorio Englannissa.
Kuva1: Professori Esko Valtaoja kertoi tuhkienluovutustilaisuudessa Tuorlan observatorion yhtymäkohdasta Reberiin.
Kuva 2: Professori David Jauncy luovutti tuhkauurnan Valtaojalle.
Kuva 3: Tuhkat sisältävä uurna asetetaan näytille observatoriossa.
Kuvat: Rami Rekola