Pätevöittämiskoulutuksesta hyötyvät kaikki
Viisitoista EU/ETA -alueen ulkopuolella valmistunutta hammaslääkäriä on täydentänyt tutkintoaan Suomen vaatimuksia vastaavaksi Turun yliopiston hammaslääketieteen laitoksella. Projektin kaikki osapuolet loistivat tyytyväisyyttään pätevöittämiskoulutuksen päätöstilaisuudessa perjantaina.
Enimmillään vuoden kestänyt koulutus toteutettiin osana Euroopan sosiaalirahaston rahoittamaa SPECIMA – Korkeasti koulutetut maahanmuuttajat -projektia, jota hallinnoi Turun työvoimatoimiston Kansainväliset palvelut. Ohjelma tuli tarpeeseen, sillä Suomessa on tällä hetkellä pulaa hammaslääkäreistä. Maahanmuuttajien työllistymisen suurimpia esteitä on ollut heidän kotimaassaan saamansa koulutuksen ja suomalaisten tutkintojen poikkeavuus.
Hammaslääkäreiden pätevöittämiskoulutukseen kuului hammaslääketieteen teoriaopintoja, käytännön harjoittelua simulaatiolaboratoriossa ja suomen kielen opintoja. Kurssin puitteissa järjestettiin Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen pätevöitymiskuulustelut, joista suoriuduttuaan koulutettavat ovat voineet hakea lupaa harjoittaa ammattiaan laillisesti Suomessa.
Resurssit käyttöön
Projektipäällikkö Hannu-Pekka Huttunen korostaa, että korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien pätevöittäminen on yhteiskunnalle kannattavaa, sillä varoja kuluu siihen vähemmän kuin uusien opiskelijoiden kouluttamiseen. – Resursseja haaskataan melkoisesti, jos maahanmuuttajat eivät saa tehdä oman alansa työtä. Työvoimapolittisia toimenpiteitä arvostellaan usein tehottomiksi, mutta tässäkin tapauksessa työllistymisprosentti on käytännössä sata.
Koulutettaville ohjelma on vähintään yhtä tärkeä. Mongoliasta kotoisin oleva, Suomessa seitsemän vuotta asunut Battsetseg Tseveenjav on tyytyväinen saatuaan mahdollisuuden oman ammattinsa harjoittamiseen. – Olen toiminut hammaslääkärinä kesäkuusta lähtien, ja kokemukset ovat olleet hyviä molemmin puolin. Kieli on kanssakäymisen suurin este, mutta toimeen on kuitenkin aina tultu.
Tseveenjavin mukaan pätevöittämiskoulutus ei poikennut kovin paljon hänen aiemmasta koulutuksestaan. – Eroja on lähinnä käytännön asioissa, kuten käytettävissä materiaaleissa. Myös suuterveysongelmat vaihtelevat maittain. Koulutuksen parasta antia on ollut materiaalien tuntemuksen ja kielitaidon kehittyminen. Lisäksi olen ohjelman myötä saanut elämääni uusia ihmisiä, mikä on ollut ihanaa.
Rankkaa, mutta palkitsevaa
Kliinistä opetusta antaneet Katja Narva ja Marja Pöllänen kertovat, että ohjelma on ollut rankka, mutta palkitseva kokemus. – Tällaista koulutusta ei ole ennen järjestetty, joten kaikki on ollut opettajan näkökulmasta uutta. Koska emme ole halunneet tinkiä opetuksesta, suunnittelua on jouduttu tekemään työajan ulkopuolella. Sen kaiken on kuitenkin kestänyt, koska opiskelijat ovat olleet niin motivoituneita, Narva sanoo.
Opiskelijoiden erilaiset lähtökohdat ovat tehneet työstä haastavaa. Toisten kohdalla valmistumisesta ja ammatissa toimimisesta on kulunut kauemman aikaa kuin toisten. Materiaalit ja tekniikat ovat ehtineet muuttua ajan myötä. – Vaikka opiskelijoilla on taustatiedot, paljon on silti jouduttu opettamaan ihan alusta asti, Pöllänen toteaa.
Narva ja Pöllänen kehuvat ryhmän hyvää yhteishenkeä. – Kulttuuriset rajat ovat täysin hävinneet alakerran laboratoriossa. Kaikki ovat auttaneet toinen toisiaan. Myös suku on ollut mukana tukemassa kurssilaisia, ja onkin ollut mahtavaa nähdä se yhteinen ilo, kun he vihdoin pääsevät oman alansa työhön, Narva hymyilee.