Psykiatrisia hoitokäytäntöjä mietitään EU-hankkeessa
Psykiatrisen hoitotyön käytäntöjä kehitetään kuudessa Euroopan maassa Euroopan komission tuella. Hankkeen osapuolet kokoontuivat Turkuun. Kokous pidetään 1.–3. marraskuuta.
Hanketta johtaa professori Maritta Välimäki Turun yliopiston hoitotieteen laitokselta. Tavoitteena on kartoittaa hoidonaikaisten pakkotoimien käyttöä psykiatrisissa sairaaloissa ja pyrkiä löytämään eettisesti kestäviä ratkaisuja. Melko usein vakavista mielenterveyden häiriöistä kärsiviä potilaita joudutaan hoitamaan sairaalassa vastoin heidän tahtoaan. Hoitotoimenpiteinä saatetaan käyttää aggressiivisten potilaiden kohdalla eristämistä erilliseen huoneeseen, sitomista, fyysistä kiinnipitämistä tai tahdonvastaista lääkitystä.
Hankkeen tavoitteena on auttaa hoitajia pärjäämään mielenterveyspotilaiden kanssa sairaaloissa ja muissa hoitoyksiköissä Euroopan alueella, ja luoda positiivisia hoitotapoja. Euroopan maista mukana ovat Suomen lisäksi Irlanti, Englanti, Italia, Liettua ja Portugali. Tulossa on myös aihepiiriin liittyviä väitöskirjoja. Hanke saa tukea EU:n Leonardo da Vinci -ohjelmasta.
Professori Mary Chambers Kingstonin yliopistosta kertoo, että Englannissa suuren haasteen muodostavat etniset ryhmät, jotka saattavat olla aika suljettuja ja käyttää vain omia lääkäreitään. Kyse on kulttuuri- ja kielikysymyksistä. Lehtori Angela Cocoman Dublinin City Universitystä toivoo, että yhteisessä hankkeessa voidaan oppia toisilta.
Tohtori Carlo Alberto Camuccio Padovan yliopistosta Italiasta toivoo keinoja parantaa kliinisiä hoitokäytäntöjä. Portugalilainen tohtori Luis Miguel Rocha Santos Miguel Bombardan sairalaasta kertoo, että 20 prosenttia protugalilaisista kärsii masennuksesta. Brasiliasta ja Afrikasta tulevien siirtolaisten keskuudessa mielenterveysongelmat korostuvat. Tohtori Vida Staniuliene Klaipedasta Liettuasta toivoo kaksivuotiselta hankkeelta myös apua hoitotieteen koulutuksen suunnitteluun. Liettuassa suuren ongelmaryhmän muodostavat alkoholin ja huumeiden väärinkäyttäjät, ja he ovat suuri mielenterveyspotilaiden ryhmä myös muissa Euroopan maissa.
Tilastojen mukaan Suomessa käytetään verraten paljon pakkotoimia psykiatrisessa hoidossa. Kaikki osallistujat ovat yhtä mieltä siitä, että tilastojen taakse tulisi päästä. Myös eri maissa käytettävä terminologia halutaan saada haltuun hankkeessa mukana olevan hoitotieteen opiskelijan Lauri Kuosmasen mukaan. Kaikki toivovat myös, että aikanaan oltaisiin siinä tilanteessa, että mielenterveyshäiriöistä kärsivä potilas ei joutuisi kantamaan sairauden stigmaa koko elämäänsä.