Hormoneista tulevaisuuden hoitomuotoja
Turun yliopiston biolääketieteen laitoksen fysiologian oppiaineen järjestämässä kongressissa 3.−4.6. esiteltiin uusia mahdollisuuksia käyttää lutenisoivaa hormonia ja istukkagonadotropiinia muun muassa eri syöpämuotojen hoidossa. Fysiologian professori Jorma Toppari näkee kuitenkin kyseisten hormonien tehokkaimman käytön koskevan yhä hedelmättömyyden hoitoa.
Professori Jorma Toppari nosti tilaisuudessa esille erityisesti hCG:n eli istukkagonadotropiinin hyviä ominaisuuksia ja käyttömahdollisuuksia, mutta korostaa kongressissa esitettävien visioiden olevan vasta alustavia.
− Tämä on toki melko halpa ja tehokas hoitomuoto, koska se on ollut käytössä jo 1930-luvulta lähtien. Eli hCG ei ole mikään uusi keksintö, mutta sen käytön tehokkuus on todistettu tällä hetkellä vain lisääntymislääketieteessä − muut käytöt, kuten eri syöpämuotojen, Alzheimerin tai hiv:n ja aidsin yhteydessä ovat siis kiistanalaisia, Toppari painottaa.
− Se, mihin aivolisäkkeen tuottama lutenisoiva hormoni ja istukasta saatava istukkagonadotropiini todella vaikuttavat ihmisen elimistössä, on vielä pitkälti hämärän alla. Tällä hetkellä molempia hormoneja tuotetaan tehokkaasti geeniteknologian avulla, joten ne saadaan hyvin puhtaassa muodossa, mikä takaa niiden käytön turvallisuuden, Toppari jatkaa.
Suomalaisessa tutkimuksessa Turun yliopiston biolääketieteen oppiaine ja fysiologian laitos ovat koko ajan edustaneet kärkipäätä. Erityisesti professori Ilpo Huhtaniemen tutkimusryhmä on tehnyt tärkeitä läpimurtoja omissa kokeissaan ja saanut paljon kansainvälistä tunnustusta työstään.
Tilaisuuden avajaissanat lausui kongressin pääjärjestäjä, fysiologian professori Nafis Rahman, joka iloitsi aiheen innokkaasta vastaanotosta. Hyvin monikulttuurinen kongressi oli kerännyt alan huippututkijoita niin Euroopan maista kuin Yhdysvalloista ja Japanistakin.
Mari Pöyhtäri