Historian läsnäolo
Kesäkuussa 1966 juuri Turkuun opiskelemaan saapunut voikkaalainen nuorukainen ihaili Julinin tontin upeita uusrenessanssirakennuksia ja päätti, että tällaisessa kaupungissa hän haluaa asua lopun ikäänsä. Kahden kuukauden kuluttua rakennukset oli purettu, mutta nuori mies jäi kaupunkiin.
Kulttuurihistorian professori Hannu Salmi siteerasi kolleegansa Kari Immosen muistelusta tämän vuonna 1996 ilmestyneestä teoksesta "Historian läsnäolo" avatessaan oppiaineen Immosen 60-vuotisjuhlan kunniaksi järjestämän seminaarin. Salmi jatkoi, että vaikka Julinin tontin rakennukset purettiin, ne jäivät elämään nuoren opiskelijan mieleen ja ovat yhtenä esimerkkinä historian läsnäolosta nykypäivässä.
Voiko historiaa mallintaa
Korkeatasoinen juhlaseminaari kokosi Tauno Nurmela –salin täyteen historian opiskelijoita ja ystäviä. Esitelmäosuuden aloitti professori Jukka Kemppinen pohtimalla, onko kulttuurihistoriaa mahdollista mallintaa kvantitatiivisesti. Hän päätyi siihen, että monilla kulttuurihistoriallisilla ilmiöillä saattaa olla hyvinkin kvantitatiiviset ja kaavamaiset juuret.
Esimerkiksi 1940-luvun lopussa säädetty Arava-lainsäädäntö loi normeja ja standardeja, jotka määrittelivät pitkälle suomalaisten kotien arkea lähtien keittiökalusteiden mitoista ja kuivauskaappien käyttöönotosta ja päätyen kirjahyllyjen korkeuteen ja sohvakalusteiden muotoihin.
Historian läsnäoloa valotettiin eri näkökulmista myös seminaarin muissa esitelmissä. FT Mirja Turunen käsitteli sisällissodassa Kouvolan seudulla tapahtuneiden joukkoteloitusten vaikutusta kansakunnan muistiin. Kirjailija Sirpa Kähkönen kuulosteli Suomi-Saksa –suhteen kaikuja nykyajassa otsikolla"Maailman ensimmäinen sosiaalivaltio". Professori Juha Siltala tarkasteli työelämän muutosta hyvinvointivaltioiden ajasta hyperkilpailuun.
Seminaarin päätösohjelmana oli paneelikeskustelu, jonka puheenjohtajana toimi professori Marja Tuominen.
TN
Kuvassa edessä vasemmalta Hannu Salmi, Kari Immonen ja Mirja Turunen.