Kehittyvällä tutkimuksella taistellaan tulehdustauteja vastaan
Suomen Immunologiayhdistys ja BioCity Turku järjestivät 19.−20.5. kaksipäiväisen, kansainvälisen symposiumin, johon osallistui maailman johtavia immunologian alan tutkijoita Yhdysvalloista ja Euroopasta. Symposiumin teemana oli tulehdustautien synty ja ehkäisy. Samalla juhlittiin alan kansallisen yhdistyksen 30-vuotista olemassaoloa.
Tulehdustaudit kuten tulehdukselliset suolistosairaudet, nivelreuma, astma, diabetes ja multippeliskleroosi johtuvat puolustusjärjestelmämme epätarkoituksenmukaisesta toiminnasta, ja niistä kärsii nykyisin yhä useampi ihminen. Immunologia tutkii niitä säätelyjärjestelmiä, joihin vaikuttamalla näitä tulehdustauteja voidaan ehkäistä ja hoitaa.
− Viime vuosina on kertynyt vaikuttavaa näyttöä siitä, että valkosolujen sisäisen ja solujenvälisen viestintäliikenteen toiminnassa on useita kohteita, jotka tarjoavat mahdollisuuksia uusien, entistä tehokkaampien hoitomuotojen kehittämiseen tulehdustauteihin. Symposiumin järjestettiinkin juuri uusien tutkimusten julkistamiseksi, kertoo yksi tilaisuuden järjestäjistä, Suomen Immunologiayhdistyksen puheenjohtaja, dosentti Arno Hänninen.
Alansa huiput tekevät uusia löytöjä
Yhdysvaltalainen tutkija Gary Koretzky Pennsylvanian yliopistosta, Philadelphiasta on yksi immunologian johtavia tutkijoita. Hän on löytänyt tulehdustautien säätelyn kannalta tärkeitä välitysreittejä solujen sisältä.
− Näitä reittejä tutkimalla voidaan ymmärtää, miten immuunisolut toimivat omassa ympäristössään ja miten ne löytävät tulehtuneet solut ja toimivat niiden suhteen. Pääasiassa immuunisolut lähettävät elintärkeää tietoa muihin soluihin ja taistelevat tulehdusta vastaan, mutta joskus solut hyökkäävät taudin sijasta itseään vastaan. Kun opimme ymmärtämään näitä reittejä ja sitä, miten ne toimivat, voimme kääntää hyökkäyksen oikeaan kohteeseen eli tulehdukseen, Koretzky selvittää.
Koretzkyn tutkimuksessa on käytetty hiiriä koe-eläiminä ja näissä tutkimuksissa on löydetty erittäin tärkeätä, uutta tietoa muun muassa immuunisolujen kehityksen kannalta. Tulosten avulla voidaan esimerkiksi korjata merkittävästi SLE-taudin (lupus) aiheuttamaa, tuhoisaa solutoimintaa sekä ehkäistä ihmisen elimistön hylkimisreaktioita elinsiirrännäisiä kohtaan.
Suomalainen tutkimus kansainvälisesti laadukasta ja arvostettua
Immunologia on nykyisin verkottunut laajasti muuhun biolääketieteelliseen tutkimukseen ja bioteknologiaan, josta osoituksena tässäkin kokouksessa on runsaasti osanottajia Turun BioCityssä, Helsingin BioMedicumissa ja Tampereen FinnMedissä toimivista tutkimusryhmistä sekä Turun, Helsingin, Tampereen, Kuopion ja Oulun yliopistojen immunologian laitoksilta.
Turussa tutkimustyö keskittyy mm. nivel- ja suolistotulehdusten, diabeteksen, astman ja allergioiden ehkäisyyn sekä valkosolujen soluliikenteen ja solujen viestinnän tutkimukseen sekä immuunijärjestelmän ja taudinaiheuttajien (mikrobien) välisen vuorovaikutuksen selvittämiseen.
− Kattavaa perustutkimusta on paljon Suomessa ja myös Turussa, mutta pitkäaikaisimmat ja laajimmat tutkimukset ovat koskeneet lähinnä MS-tautia, nivelreumaa ja astmaa. Myös diabeteksestä on olemassa kansallinen seuranta- ja seulontatutkimus meneillään. Vielä ei ole tapahtunut varsinaisia läpimurtoja, mutta tämäntyyppinen perustutkimus ja säätelyjärjestelmien ymmärtämiseen pyrkiminen on sitä työtä, jonka pohjalta myös täsmälääkkeet kehitetään, Biotekniikan professori Riitta Lahesmaa korostaa.
− Lääkekehitys on yksi keskeisimmistä tavoitteista tutkimuksessa, siinä on huomattavat markkinat maailmanlaajuisesti. Olemme kyllä kyenneet luomaan koeoloissa sellaisia vasta-aineita säätelijäsoluissa, jotka hillitsevät tulehdusta. Jotta tautien hoito olisi mahdollista, täytyy pystyä ymmärtämään niiden syntymisprosessit, Lahesmaa tiivistää lopuksi.
Mari Pöyhtäri