Suomen ja Japanin yliopistoja halutaan yhteistyöhön
Suomalaisten ja japanilaisten yliopistojen välinen yhteistyö on vasta lapsenkengissä, vaikka tutkimusyhteistyötä tehdäänkin. Suomen Japanin suurlähettilään Jorma Julinin mukaan suomalaisella ja japanilaisella tiedeyhteisöllä on paljon yhtäläisyyksiä, jotka olisivat hyödynnettävissä
Yhteistyötä halutaan nyt tosissaan tiivistää. Suomen Japanin instituutin johtaja Heikki Mäkipää on yhdessä suurlähettiläs Julinin kanssa kiertänyt Suomen yliopistoja keskustelemassa siitä, miten yhteistyön tiivistäminen olisi mahdollista. Lappeenrannasta alkanut kierros ei käsittänyt kuitenkaan kaikkia Suomen yliopistoja, vaan painopiste oli huippuyksiköissä.
- Yhteistyöhön ei ole mahdollista ryhtyä koko tiederintamalla. On järkevää lähteä liikkeelle molempien maiden huippuyksiköistä, sanoi Mäkipää 8.6. järjestetyssä tilaisuudessa, jossa oli edustettuina kaikki Turun yliopistot.
Japanin instituutin lähtökohtana on, että molemmat maat hyötyvät yhteystyöstä. Suomea ja Japania yhdistävä huippuosaaminen halutaan saattaa yhteen, jolloin molempien maiden tiedeyhteisöt voivat oppia toisiltaan.
- Järjestämme myöhemmin vastaavan tutustumiskierroksen instituutin valitsemissa japanilaisissa yliopistoissa, mihin toivon teidän kaikkien osallistuvan, Mäkipää sanoi läsnä olleille turkulaisille huippuyksikköjen edustajille.
Japanin noin 700 yliopistosta instituutti on valinnut 20 kansainvälisissä listauksissa hyvin sijoittunutta ja yhteistyön kannalta sopivaa yliopistoa.
- Kaikista yliopistoista, joihin olemme olleet yhteydessä on löytynyt kiinnostusta yhteistyön tiivistämiseen, Mäkipää sanoi.
Myös Suomessa ollaan kiinnostuneita yhteistyöstä. Tilaisuudessa keskusteltiin suomalaisia ja japanilaisia yhdistävistä tekijöistä, kuten teknologisesta huippuosaamisesta. Turun yliopiston rehtori Keijo Virtanen pitikin itsestään selvänä sitä, että kiinnostusta yhteistyöhön on.
- On hienoa huomata, että japanilaisten ja suomalaisten yliopistojen tiiviille yhteistyölle on olemassa paljon edellytyksiä – yhteistyötä japanilaisten yliopistojen kanssa tehdään tälläkin hetkellä, Virtanen lisäsi.
Japanin laaja-alainen tutkimus
Japanin yliopistojen vuoden 2006-2011 strategiassa määriteltyihin prioriteetteihin lukeutuvat life science, ICT-teknologia, ympäristötiede, nanoteknologia ja materiaalitiede. Suomalaisten yliopistojen strategioista löytyy vastaavuutta.
- Esimerkiksi ympäristötieteet ovat suuntautuneet vahvasti tutkimaan sitä, miten ympäristöön kohdistuvia haittavaikutuksia voitaisiin ymmärtää ja vähentää, sanoi instituutin projektipäällikkö Ai Takase.Japanin monipuolisen tiedeyhteisön lisäksi suurlähettiläs Julin muistutti, että lamasta kärsinyt maa on tosissaan noussut jaloilleen.
- Tiederahoitus on hyvässä kasvussa maassa ja siellä uskalletaan myös ottaa riskejä, Julin vakuutti.
Toiminnalla kohti yhteistyötä
Yhteistyön kehittämiseksi Japanin instituutti on jo ottanut monia askeleita. Mäkipää korosti tilaisuudessa, että toimivan yhteistyön eteen on vielä matkaa.
- Pitää muistaa, että tällä hetkellä 90 prosenttisesti Japanista lähdetään vaihtoon Yhdysvaltoihin. Suomalaisten yliopistojen on kyettävä markkinoimaan itseään Japanissa niin eurooppalaisena kuin suomalaisenakin tiedeyhteisönä. Japanilaisten kiinnostus ja tietoisuus Suomea kohtaan ei lisäänny itsestään. Tämä on ikään kuin ensimmäinen askel todellisen yhteistyön aloittamiseksi, suurlähettiläs Julin sanoi.
Suomen Japanin instituutin ja suurlähettiläs Julinin ryhmä jatkoi Turusta Helsinkiin, jonne tutustumiskierros päättyi. Näkemänsä ja kuulemansa perusteella ryhmä valmistelee syksyllä tapahtuvaa Japanin vierailua ja on yhteydessä japanilaisiin huippuyksiköihin.
kuvissa: 1: Turun yliopiston rehtori Keijo Virtanen kertomassa yliopiston monitieteellisyydestä. 2: Japanin suurlähettiläs Jorma Julin näkee Japanin tiedeyhteisön hyvänä kumppanina suomalaisille yliopistoille.
JS