Muuttuva muuttumaton Kiina
Kiina on ainoa 1900-luvun alun suurista imperiumeista, jonka alue ja maailmanpoliittinen mahti ovat säilyneet näihin päiviin. Kiinan kansantasavalta hallitsee tänään Ulko-Mongoliaa lukuunottamatta samaa aluetta kuin mantshujen Qing-dynastia sen 275-vuotisen valtakauden päättyessä 1911.
Näin totesi Harwardin yliopiston Aasia-keskuksen johtaja, professori William C. Kirby Turun yliopistossa 20.6. järjestetyssä kansainvälisessä seminaarissa, jossa pohdittiin nyky-Kiinan ilmiöitä ja asemaa historiallisessa perspektiivissä.
Professori Kirby totesi, että vaikka Kiina on jättiläismäinen, monikielinen ja – kulttuurinen kokonaisuus, on niin Kiinan kansantasavallan kuin sen edeltäjän Kiinan tasavallan hallitusten ylimmäisenä ohjenuorana ollut Kiinan valtiollisen yhtenäisyyden, alueellisten rajojen ja suurvalta-aseman turvaaminen.
Kirby arvioi kuitenkin Kiinassa elettävän parhaillaan vaihetta, jossa valtio uhkaa menettää kykynsä yksin hallita ja mobilisoida taloudellisia ja ideologisia resursseja. Taloussuhteiden kansainvälinen verkko ja kulttuuristen sekä uskonnollisten arvojen leviäminen tekee imperiumin rajat haavoittuvammiksi ja läpinäkyvämmiksi kuin mitä ne olivat koskaan Qing-dynastian kaudella.
Korkeatasoisen seminaarin järjestämisestä vastasi Turun yliopiston poliittisen historian laitoksen Kiina-tutkimuksen professori Klaus Mühlhahn ja sen puheenjohtajana toimi koordinaattori Marita Siika.
Huomio myös Kiinan tasavallan kauteen
Seminaarin muina alustajina toimivat erityisesti Kiinan tasavallan aikaa tutkinut Berkeleyn yliopiston historian professori Wen-hsin Yeh, Kiinan populaarikulttuuria tutkiva Tukholman yliopiston apulaisprofessori Marja Kaikkonen sekä Klaus Mühlhahn.
Seminaarissa keskusteltiin pitkäaikaisista kehityskuluista ja rakenteellisista muutoksista, jotka ovat muokanneet ja vaikuttavat edelleen Kiinan nykyiseen kehitykseen. Esityksissä ja puheenvuorossa nousi esiin mm., että 1920- ja 30 –lukujen porvarillisen tasavallan kauden merkitys monien nyky-Kiinan ilmiöiden taustalla on jäänyt liiaksi taustalle. Kiinassa jatkuvuus ja muutokset kietoutuvat kiehtovalla tavalla toisiinsa.
Seminaarin avaustervehdyksessään vararehtori Erno Lehtinen korosti Kiinan tutkimuksen tärkeää merkitystä Turun yliopistolle, joka on parhaillaan vahvistamassa toimintaa osana strategisia tavoitteitaan. Yliopistoon ollaan parhaillaan perustamassa Itä- ja Kaakkois-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskusta.
TN
Seminaarin esiintyjät ja isännät ryhmäkuvassa yliopiston nurmikolla. Vasemmalta Erno Lehtinen, suunnittelija Juha Tähkämaa poliittisen historian laitokselta, Marja Kaikkonen, Wen-hsin Yeh, William C. Kirby, Klaus Mühlhahn, yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan dekaani Osmo Kivinen sekä Marita Siika.