Kehitysyhteistyön neljä vuosikymmentä

Suomalaista kehitysyhteistyötä on tehty ulkoministeriön alaisuudessa 40 vuotta. Pitkään taipaleeseen voi tutustua Luonnontieteiden talo I:n ala-aulaan pystytetyssä Kohti kumppanuutta  –näyttelyssä, joka avattiin tiistaina.

- Tänään vietettävä kansainvälinen vesipäivä on oiva ajankohta suomalaisen kehitysyhteistyön vaiheita esittelevän näyttelyn avajaisille, totesi ulkoasiainministeriön kehityspoliittisen osaston apulaisosastopäällikkö Christian Sundgren. Vedenpuhdistamiseen liittyvien menetelmien kehittäminen onkin hyvä esimerkki suomalaisen kehitysyhteistyön erikoisosaamisalueista.

Suomen valtio perusti kansainvälisen kehitysavun toimiston maaliskuussa 1965. Sundgren muistutti avajaispuheessaan myös kehitysyhteistyön esihistoriasta, johon kuuluu esimerkiksi Suomen Lähetysseuran toiminta. Alkutaipaleella kehitysyhteistyö miellettiin ensisijaisesti köyhyyden vähentämiseksi, ja tavoitteena oli myös Suomen profiilin nosto YK-toimijana. 1980-luvulla kehitysyhteistyömäärärahat nousivat, ja toiminnan painopiste suunnattiin infrastruktuurin luomiseen ja teollistumisen edistämiseen. Tänä päivänä korostetaan Sundgrenin mukaan erityisesti sosiaalisia kysymyksiä ja demokratisoitumiskehityksen tukemista. Tulojen lisääntyminen ei yksin riitä, jos tulot jakautuvat kovin epätasaisesti.

YK:n teollisuusmaille asettama tavoite on kehitysavun nostaminen 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta (BKTL). Suomessa 0,7 prosentin BKTL-osuus ylitettiin vuonna 1991, mutta laman jälkeen tavoitetta ei ole uudelleen saavutettu.

Avainsanana yhteistyö

Sundgren korosti, ettei kehitysyhteistyössä yksin virkamiesten voimin päästä pitkälle. Esimerkiksi kansalaisjärjestöt ja yliopistot ovat kehitysyhteistyön onnistumisen kannalta keskeisessä roolissa. Turun yliopistossakin tehtävä tutkimus niveltyy monin tavoin kehitysyhteistyöhön. Hyvä esimerkki tästä on dosentti Taimi Sitarin mainitsema maantieteen laitoksen ja paikallisten tahojen Sansibar-projekti, jossa on selvitetty puunistutusten vaikutusta alueen ihmisten jokapäiväiseen elämään. Kaikki puhujat korostivat laaja-alaisen yhteistyön merkitystä sekä kehitysyhteistyön käytännön toteutuksessa että toiminnasta tiedottamisessa. Esimerkiksi kehitysyhteistyöasioiden limittyminen biologian ja maantieteen opettajien koulutukseen lisää kehitysyhteistyön tunnettuutta yhteiskunnassa.

Koulu mahtuu laatikkoon

Näyttelyssä esitellään konkreettisten esineiden avulla kehitysyhteistyön menneisyyttä ja nykypäivää. Näytteillä on esimerkiksi kompakti laatikko, "School in the Box", joka sisältää koulutarvikkeet 80 oppilaalle. Koulua on käytetty menestyksellisesti muun muassa Afganistanissa Taleban-hallinnon kukistuttua. Suomalaisia innovaatioita näyttelyssä edustavat esimerkiksi Fiskarsin valmistamat, kehitysmaaolosuhteisiin suunnitellut kestävät ja yksinkertaiset kuokat sekä metsänhoitaja Tapio Niemen kehittämä ympäristöystävällinen, puuta säästävä liesi. Sambiasta ja Senegalista peräisin olevat kierrätyslelut taas osoittavat, miten lasten mielikuvitus kompensoi materiaalista niukkuutta.

Kuvassa vasemmalta: tutkija Jaro Julkunen, dosentti Taimi Sitari ja apulaisosastopäällikkö Christian Sundgren.

 

Ulkoasiainministeriön virallisen kehitysyhteistyön juhlavuoden näyttely on esillä Luonnontieteiden talo I:n ala-aulassa 22.3.–15.4.

Jussi Matikainen