Tähtitieteen maailmanennätyksiä
Turun yliopiston dosentti, akatemiatutkija Jari Kotilainen on kansainvälisine tutkimusryhmineen löytänyt kolmisenkymmentä, 11 miljardin valovuoden etäisyydellä maasta olevaa kvasaaria eli aktiivista galaksiydintä emogalakseineen. Löytö on tiettävästi maailmanennätys.
Kotilaisella on käynnissä projekti, jossa määritetään mustan aukon massa kaukaisissa kvasaareissa, joiden emogalaksin kirkkaus tunnetaan. Tutkimalla miten mustan aukon massan ja galaksin kirkkauden suhde kehittyvät, voidaan paremmin ymmärtää, syntyvätkö musta aukko ja galaksi yhtä aikaa vai syntyykö toinen aiemmin. Tutkimalla kaukaisten kvasaarien ja niiden emogalaksien yhteyttä saadaan ainutlaatuista tietoa sekä mustien aukkojen että galaksien synnystä ja kehityksestä, mikä onkin yksi nykytähtitieteen keskeisimmistä kysymyksistä.
Lähin musta aukko löytyy oman galaksimme eli Linnunradan keskustasta.
- Useimmissa galakseissa kuten Linnunradassa musta aukko nukkuu, mutta aktiivisissa galaksiytimissä materiaa eli kaasua, pölyä ja tähtiä putoaa galaksista mustaan aukkoon. Gravitaatioenergia muuttuu tällöin voimakkaaksi säteilyksi. Aktiivisista galaksiytimistä voimakkaimmat, kvasaarit, voivat olla jopa tuhat kertaa kirkkaampia kuin niitä ympäröivät emogalaksit, kertoo Kotilainen.
Kaukaisten kvasaarien, joiden etäisyys Maasta on 8-11 miljardia valovuotta, emogalaksit ovat selvästi normaaleja galakseja kirkkaampia. Niiden tähdet ovat syntyneet kauan sitten ja galaksit himmenneet sen jälkeen. Kvasaarien emogalaksit olivat täysin muodostuneita ainakin kymmenen miljardia vuotta sitten. Tämä tulos on Kotilaisen mukaan ristiriidassa galaksien nykyisten kehitysmallien kanssa, jotka ennustavat että kaukaiset galaksit vuorovaikuttavat keskenään, sulautuvat, synnyttävät tähtiä ja kirkastuvat.
- Läheisissä galakseissa mustan aukon massa, galaksin kirkkaus ja galaksin tähtien liike riippuvat vahvasti toisistaan. Tämä odottamaton löytö jossa hyvin pienen mittakaavan musta aukko ja hyvin suuren mittakaavan galaksi tietävät toisistaan, osoittaa että massiiviset galaksit ja niiden mustat aukot syntyvät ja kehittyvät yhdessä, toteaa Kotilainen.
Kotilaisen tutkimustulokset on saatu Euroopan eteläisen observatorion eli ESO:n Chilen Andeilla sijaitsevilla Very Large Telescope-kaukoputkilla ja niiden infrapunainstrumenteilla otetuista havainnoista. Tutkimus julkaistaan arvovaltaisen Astronomical Journal –lehdessä toukokuussa.
KK