Kulttuurihistorian avaintekstejä
Uusi kulttuurihistoriallinen artikkeliteos ylittää tieteenalojen rajoja.
Tiistaina 20. joulukuuta julkaistu tuore kulttuurihistoriallinen artikkeliteos valottaa teorian ja empirian suhdetta. Se tutkii, miten tietyissä teoksissa teoria ja empiria kietoutuvat toisiinsa tavalla, joka on innoittanut kulttuurihistorian tutkijoita. Avaintekstejä kulttuurihistoriaan -teoksen on toimittanut Turun yliopiston kulttuurihistorian laitoksen tutkija Kimi Kärki yhdessä tohtori Hanna Järvisen kanssa.
Kirja on suunniteltu avaamaan kulttuurihistorian tutkijoiden oivallusten syntyä esikuvallisten tekstien äärellä. Siinä käydään läpi sekä klassisia että tuoreempia tekstejä. Osansa saavat tunnetut ja tunnustetut kulttuurihistorioitsijat Natalie Zemon Davisista alkaen, mutta samalla kulttuurihistoriallinen lukutapa avaa muidenkin alojen ajattelijoiden tekstejä uudella tavalla.
Teoksessa on kolme osaa, joista ensimmäinen käsittelee tiedettä ja kirjoittamista, kun taas toinen osa paneutuu klassikoihin uudessa valossa. Kolmannessa tutkitaan mediaa ja populaaria teknologiaa. Kärjen mukaan vaihtelevat teemat johtuvat teoksen tutkijalähtöisyydestä.
- Ideana oli, että tutkijat noudattavat omia intressejään ja tutkivat nimenomaan itselleen tärkeitä tekstejä.
Kirja noudattelee oppiaineen monitieteistä luonnetta. Projektin yhtenä alkuunpanevana voimana on Kärjen mukaan ollut Bolognan prosessi, jonka myötä kulttuurihistoriakin on läpikäynyt uudistuksia. Tulkinnalle ei olekaan asetettu raja-aitoja. Kärjen oma artikkeli kirjassa käsittelee Martin Heideggeriä.
- Pääsemme ylittämään teoksessa eri tieteenalojen rajoja, koska tietty teksti avaa aina joukon tietynlaisia tulkintamahdollisuuksia , Kärki kuvaa moninaista kokonaisuutta.
Teos pyrkii myös keskustelemaan periodien ylitse: renessanssiajan Englantiin sijoittuva tutkimusaihe voi kertoa 1800-luvun tutkijalle kulttuurihistoriallisesta lukutavasta enemmän kuin arvaisikaan.